Reilun pelin säännöt

17.5.2017

Oletko joskus ollut poissa töistä sairauden takia? Oletko ollut äitiys- tai isyysvapaalla? Entä oletko saanut lomarahaa?

Useimmille meistä sairausajan palkka, palkallinen kolmen kuukauden äitiysvapaa tai viikon palkallinen isyysvapaa ja parin viikon palkkaa vastaava lomaraha ovat itsestäänselvyys.

Mikään näistä etuuksista ei kuitenkaan sellaisenaan tule laista, vaan ne tulevat työehtosopimuksesta. Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu huomattavasti pidemmästä sairausajan maksujaksosta. Se voi olla jopa useita kuukausia, jos työsuhde on jatkunut pitkään.

Jo sata vuotta sitten astui voimaan eräissä teollisuus- ja muissa ammateissa säännös, jonka mukaan naispuoliselle työntekijälle tuli antaa neljän viikon synnytysloma. Synnytysloma oli pakollinen, mutta ei välttämättä palkallinen.

Vielä tänä päivänäkään kaikilla aloilla synnytysloma ei ole palkallinen, vaan äiti saa ainoastaan Kelan äitiyspäivärahaa. Isyysvapaan palkallisuus on yleistynyt työehtosopimuksissa vasta ihan viime vuosina. Kaiken kaikkiaan työehtosopimus takaa lakia paremmat vanhempainvapaat sekä korvaukset oman tai lapsen sairauden aiheuttaman poissaolon ajalta.

Lomaraha puolestaan on entinen lomaltapaluuraha, joka keksittiin 1970-luvulla hillitsemään tehdastyövoiman joukkopakoa Ruotsiin. Keksintö ei tullut lakiin, vaan aluksi Metallityöväenliiton työehtosopimukseen. Sieltä se on levinnyt myös muille aloille.

Toisin kuin usein kuvitellaan, Suomessa ei ole lakia, joka yksiselitteisesti määrittelisi minimipalkan, joka työntekijälle tulisi maksaa. Työsopimuslaissa todetaan vain, että työntekijälle on maksettava "tavanomainen ja kohtuullinen palkka". Myöskään palkankorotukset eivät tule laista, vaan ne neuvotellaan osana työehtosopimusta.

Palkallinen poissaolo omia vihkiäisiä, parisuhteen rekisteröintiä tai muuttoa varten ovat niin ikään työehtosopimuksissa sovittuja asioita. Työehtosopimus määrittää työsuhteen ehtoja ja etuja siis varsin kattavasti.

Mutta kuka nämä työehtosopimukset tekee? Miksi niitä ei ole kaikilla aloilla?

Työehtosopimuksen tekevät työntekijäjärjestöt ja työantaja tai työnantajajärjestöt. Työehtosopimus on yleensä toimialakohtainen (esimerkiksi Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus) tai työntekijän ammattiasemaan liittyvä (esimerkiksi Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus).

Työehtosopimuksia noudatetaan työpaikoilla, joissa työnantaja on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Lisäksi niin sanotut yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat myös järjestäytymättömiä työnantajia.

Työehtosopimus on ammattiliiton keskeinen tuote ja tavoite. Tällä hetkellä Insinööriliitossa osana YTN:ää kampanjoimme saadaksemme työehtosopimuksen kaupan alalle, jossa työskentelee 30 000 ylempää toimihenkilöä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Mielestämme myös he tarvitsevat reilut pelisäännöt työelämässä.

Minna Anttonen
Insinööriliiton asiamies

 

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.12.2017

Suomessa kehitetty lohkoketjusovellus seuraa tavaraliikennettä Muugan satamassa Virossa. Sovellus tuo ajantasaista tietoa konttien liikkeestä ja tehostaa kuljetuksia.

Artikkelit 8.12.2017

Monipuolisessa seminaarissa pohdittiin ylempien toimihenkilöiden työelämää eri näkökulmista. Alustajina oli muun muassa tutkijoita, virkamiehiä ja yritysten edustajia.

Artikkelit 5.12.2017

Pelialalle syntyi uusi edunvalvoja, kun patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi tänään Peliala ry:n yhdistysrekisteriin.

Insinööri–näköislehti Arkisto