Ratikan väri vaikuttaa toimivuuteen

2.10.2018

Tampereen tulevasta raitiovaunusta tulee tiilenpunainen. Väri vaikuttaa paitsi yleisilmeeseen myös teknisiin ominaisuuksiin.

– Punainen parantaa vaunun havaittavuutta. Se näkyy hyvin eri sääoloissa, ja sillä saadaan paremmat kontrastit vaunun muihin väreihin, perustelee Tampereen Raitiotien kalustopäällikkö, kone- ja konstruktioinsinööri Ali Huttunen.

Väri valittiin yleisöäänestyksessä syyskuun lopussa ja julkistettiin maanantaina Tampere-päivänä. Tiilenpunainen juontuu kaupungin historiasta, jota leimaavat Tammerkosken ympäristön tehdasrakennukset. Finaalivaihtoehtona ollut sininen muistuttaa kaupunkia kehystävistä järvistä.

Vielä keväällä kansanliike oli nostanut yhdeksi värivaihtoehdoksi virallisten ehdotusten rinnalle vaaleanpunaisen.

– Pinkki sopii Särkänniemeen, hymähtää ratapäällikkö, mekatroniikkainsinööri Markus Keisala.

Kaupunki kasvaa

Ratikkaa insinöörit pitävät välttämättömänä investointina, koska Tampere kasvaa nopeasti ja keskusta ruuhkautuu liikenteestä.

– Nykyisille reiteille tarvitaan tehokas joukkoliikenneväline, joka tukee kaupungin kasvua. Ratikka on luonteva valinta, Huttunen sanoo.

Taloudellisesti alkuinvestointi on iso: ensimmäinen vaihe maksaa 230 miljoonaa euroa ja seuraava 44–57 miljoonaa euroa. Raideliikenteen käyttökustannukset ovat kuitenkin edulliset.

Raitiotien perusteluissa laskettiin, että jokainen ratikkaan sijoitettu euro tuottaa kaksi euroa. Bergenin uudehko raitiovaunulinja Norjassa tuotti rakennuskustannuksiinsa nähden kahdeksankertaiset investoinnit.

Vaunut hiekoittavat

Teknisesti raitiotie eroaa Helsingin raitiotiestä, koska järjestelmä rakennetaan kokonaan puhtaalta pöydältä ja vaunu suunnitellaan varta vasten Tampereelle.

– Tampereen rataverkko on mäkinen, ja täällä on jyrkkiä nousuja, Huttunen kuvailee.

Mäet vaunu jaksaa nousta joka säässä. Kaikki pyörät vetävät, ja vaunu hiekoittaa kiskot itse talvisin.

Sähkönsyötön häiriötilanteissa vaunut voivat kulkea oman akuston voimin muutamia satoja metrejä.

Vaunuihin suunnitellaan useita älyominaisuuksia. Konenäkö laskee matkustajat ja täyttöaste sekä seuraa radan kuntoa. Matkustajat voivat tarkistaa ennakkoon, onko vaunussa esimerkiksi tilaa polkupyörälle.

Aikataulu pitää

Rakennustyöt ovat pysyneet suurin piirtein aikataulussa ja budjetissa. Varikon rakentaminen alkoi lähes vuoden etuajassa. Viivästyksiä allianssimallilla organisoidulla hankkeella on tullut lähinnä luvituksen ja kalustohankinnan kilpailutuksesta tehdyn valituksen vuoksi.

– Raitiotie tulee joiltakin osin lähelle liito-oravien pesimäalueita. Lopulliset linjaukset ja toteutusmallit on ratkottu näillä alueilla valitusprosessien kautta, Keisala kertoo.

Raiteet valmistuvat ensi vuonna. Raitiovaunut aloittavat koeliikenteen vuonna 2020, ja seuraavana vuonna alkaa liikenne osana Tampereen joukkoliikennettä.

Teknisesti vaikeimmaksi tehtäväksi koko hankkeessa insinöörit pitävät uuden raitiotiejärjestelmän käyttöönottoa. Vasta silloin nähdään, kuinka järjestelmä toimii kokonaisuutena ja istuu olemassa olevaan kaupunkiin.

– Sitä ei voi koskaan valmistella liikaa, Keisala sanoo.

Huttunen ja Keisala eivät asu aivan ratikkareitin varrella. Keisalan perheelle valmistuu Tampereelle omakotitalo, jolta ratikan varrelle pääsee helpoiten Hakametsän pysäkiltä. Huttunen puolestaan asuu naapurikunnan puolella.

– Täytyy odottaa, että raitiotie rakennetaan Pirkkalaan, Huttunen myhäilee.

Vaihteet Tampereen keskustasta mahdolliselle radalle naapurikuntaan on rakennettu jo valmiiksi.

Teksti ja valokuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto
Havainnekuva: WSP Finland, Idis Design ja Tampereen kaupunki

Vaunu

Raitiovaunun valmistaa Skoda-Transtech Otanmäen tehtaalla. Vaunu on 37 metriä pitkä ja 2,65 metriä leveä. Raideleveys vastaa eurooppalaista standardia, joten vaunut ovat tilavia verrattuna helsinkiläisiin vaunuihin. Kyytiin mahtuu istumaan 60 ja seisomaan 200 henkeä.

Reitti

Raitiotien ensimmäinen vaihe kulkee Pyynikintorilta keskustan kautta Hervantaan. Erillinen pistorata johtaa Tampereen ammattikorkeakoululle ja yliopistolliselle keskussairaalalle. Pituutta linjalla on 15 kilometriä. Pysäkkejä on 24 kappaletta. Rata kulkee pääosin omalla linjallaan, ja autojen kanssa jaettua sekakaistaa on nelisen kilometriä. Reitin keskituntinopeudeksi on laskettu 19–22 kilometriä tunnissa. Toinen, viiden kilometrin mittainen vaihe rakennetaan ensimmäisen vaiheen jälkeen Pyynikintorilta Lentävänniemelle.

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.12.2018

Korkeasti koulutetut kärsivät huonosta sisäilmasta työpaikoilla. Toimistot ovat kuitenkin paremmassa kunnossa kuin kodit.

Artikkelit 10.12.2018

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseksi kannattaa perustaa pitkäaikainen komitea, esittävät professori Tommi Hoikkala ja dosentti Tomi Kiilakoski.

Artikkelit 5.12.2018

Ohjelmistoinsinööri tekee töitä palkansaajana, kehittää vapaa-ajalla yrityksensä palvelua ja yrittää omistaa aikaa myös perheelleen.

Insinööri–näköislehti Arkisto