Prosentteja ja euroja

13.9.2017

Työehtosopimusneuvottelut useilla sopimusaloilla ovat käynnissä. Tällä kertaa sopimista ei ohjaa tupo, raami eikä tyka, vaan neuvottelut käydään liittokohtaisesti.

Hyvissä ajoin ennen neuvottelujen alkua on julkisuudessa aloitettu myllytys palkankorotusten tasosta. Talouselämä otsikoi kesäkuussa: ”Joka neljäs suomalainen ei halua korottaa palkkoja”. Lehti kertoi USU-gallupin teettämän kyselyn tuloksista. Keski-Uusimaa muotoili saman hieman toisin: ”Joka neljäs haluaisi palkkoihin nollakorotukset”.

Otsikoita klikkaamalla selviää, että ammatillinen asema vaikuttaa korotustoiveisiin: ”Vähiten palkkojen nousua haluavat johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät sekä eläkeläiset.” ”Nollalinjan kannattajia on odotetusti vähiten työntekijöissä, 16 prosenttia.”

Just joo. Johtajat, yrittäjät ja eläkeläiset eivät ole työehtosopimusten piirissä. Heidän ansiokehityksensä tulee muuta kautta.

On se vaan kummallista, että johtajat, jotka eivät palkankorotuksia halua, saavat niitä tuplasti verrattuna työntekijöihin, joille korotukset varsin hyvin kelpaisivat.

Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien elokuussa julkaisemasta selvityksestä. Sen mukaan vuosina 2005–2016 pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset nousivat 2,2 prosenttia vuodessa, kun työntekijöiden palkat vastaavalla jaksolla nousivat 1,1 prosenttia.

Eihän tuo ero kovin isolta kuulosta, prosentti sinne tai tänne. Mutta puhutaanpa prosenttien sijaan euroista: Suuren pörssiyrityksen toimitusjohtaja sai viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 23 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen palkka nousi edelliseen vuoteen verrattuna 475 euroa.

Miljoonavuosituloilla on helppo kannattaa nollalinjaa.

Valtiovarainministeriö ennustaa, että yleinen kuluttajahintataso nousisi ensi vuonna 1,3 prosenttia. Samalla kilpailukykysopimuksessa siirretään sosiaalivakuutusmaksuja työnantajilta palkansaajien maksettavaksi. Jos palkat eivät syksyn neuvotteluissa nouse, kuluttajien ostovoima laskee.

Mikä sitten olisi kohtuullinen palkankorotustaso?

Insinööriliitto on linjannut, että palkankorotusten pitää tukea ostovoiman myönteistä kehitystä. Toisin sanoen palkankorotusten tulisi ylittää inflaatio ja kikyn tuoma maksurasitus.

Insinööriliitto ei ole tavoitteineen yksin: Kolme neljästä eli 75 prosenttia suomalaisista haluaa korottaa palkkoja. Melkein puolet suomalaisista haluaisi yli kahden prosentin palkankorotukset. Luvut on saatu USU-gallupin kyselystä.

Talous on hyvässä nousussa, ja siihen suuresti vaikuttanut palkansaaja ansaitsee osuutensa.

Minna Anttonen
Insinööriliiton asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.11.2017

Insinööriliiton edustajakokouksen avannut puheenjohtaja Samu Salo nosti valmisteilla olevan työaikalain tärkeimmäksi tavoitteeksi työntekijän hyvinvoinnin.

Artikkelit 16.11.2017

Tampereen kaupunkiseudun työllisyyspalvelut kokeilee keskustelurobottia, joka selvittää työnhakijan osaamista haastattelemalla.

Artikkelit 9.11.2017

Terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä tarvitaan entistä enemmän insinöörejä, jotka tuntevat sekä teknologian että sen käyttötarpeen.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.