Pari sanaa palkkaratkaisusta

17.8.2017

Neuvottelukierroksen lähestyessä viuhuvat kiivaina erilaiset arviot hintojen noususta, veroista ja palkankorotuksista. Tutkimuslaitokset esittelevät näkemyksiään ja työmarkkinajärjestöt lähtökohtiaan neuvotteluille. Kilpailukyvystä ja kustannustasoista liikkuu erilaisia näkemyksiä.

Minusta tämä on aika yksinkertaista. Noususuhdanteessa olevassa Suomessa on oikein ja kohtuullista huolehtia palkkojen ostovoiman myönteisestä kehittymisestä. Se tarkoittaa, että palkkojen pitää nousta enemmän kuin inflaatio lisättynä keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomalla verorasituksen kasvulla.

Hallituksella on mahdollisuus auttaa asiaa kompensoimalla verorasituksen kasvu vastaavilla tuloveron alennuksilla. On aivan yhdentekevää, mitä on tehty viime vuonna, ratkaisevaa on se, miten ostovoima kehittyy nyt käsillä olevilla ratkaisuilla. Jos hallitus ei toimi, paine suuremmille palkkojen korotuksille kasvaa.

Neuvotteluissa ei voida huomioida ns. liukumia eli työnantajien muuten kuin sopimusperusteisesti tekemiä korotuksia. Usein puhutaan meriittikorotuksista. En jaksa uskoa, että yksikään työnantajaliitto voi luvata heidän jäsenyritystensä tekevän seuraavana vuonna tietyn suuruiset meriittikorotukset. Jos ja kun ei voi, niitä ei voi huomioida ostovoimalaskelmissa.

Meriittikorotuksia saaneiden osuus on sitä paitsi jatkuvasti pienentynyt. YTN:n tutkimuksen mukaan vuonna 2006 meriittikorotuksia sai vielä reilu kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä, viime vuonna enää 15 prosenttia. Korotukset kohdistuvat siis entistä harvemmalle eivätkä siten auta yleisen ostovoiman kehittämisessä.

Inflaatio kohtelee kaikkia samalla tavalla. Siksi sen vaikutuksiin tulee vastata yhtäläisesti kaikkia koskettavalla tavalla. Tehokkain ja oikeudenmukaisin keino on liittojen sopimat yleiskorotukset, jotka tulevat kaikille samansuuruisina.  Jos hyvin menestyvä yritys haluaa tämän lisäksi olla fiksu ja palkita henkilöstöään paikallisilla korotuksilla, sitä ei varmasti kukaan vastusta.

Pidän hämmästyttävänä, jos noususuhdanteessa ei työmarkkinajärjestöjen yhteinen tahto ole turvata ostovoiman maltillinen kehittyminen.

Petteri Oksa
Insinööriliiton neuvottelujohtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 19.7.2018

Yksi Suomen kalleimmista rakennushankkeista poikkeaa monella tavalla perinteisistä työmaista.

Artikkelit 28.6.2018

Nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintojen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Artikkelit 25.6.2018

Sosiokratia eli itseohjautuva hallinto tekee hierarkiasta matalan. Työntekijät päättävät yhdessä yrityksen asioista.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.