Paikallinen sopiminen vaatii luottamusta

8.12.2014

Paikallisen sopimisen hyvät käytännöt ja esimiehenä toiminen olivat keskeisesti esillä Energiateollisuus ry:n ja YTN:n yhteisessä koulutustilaisuudessa.

Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö ja YTN:n energia-alan vastuuasiamies Jouko Malinen korosti avauspuheenvuorossaan paikallisen sopimisen vaativan niin halua kuin kykyäkin molemmilta osapuolilta.

– Jatkuva vuoropuhelu ja asioiden ennakointi luovat luottamuksen ilmapiirin, joka on hyvä pohja tehdä myös win-win -periaatteella paikallisia sopimuksia, Malinen sanoo.

YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäen mukaan paikallinen sopiminen on osapuolten tarpeisiin, luottamukseen ja hyötyyn perustuvaa muutostilanteiden hallintaa. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sellaista työehtojen asettamista, joka tapahtuu jotakin sopimismenettelyä käyttäen yritys-, toimipaikka- tai työpaikkatasolla. 

– YTN:n puolelta ei ole periaatteellisia esteitä työehtojen paikalliselle sopimiselle, mutta sen edellytyksenä on luottamusmiehen aseman vahvistaminen, Hankamäki muistuttaa.

Paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää muun muassa neuvottelutaitoja, aitoa sopimisen tarvetta, luottamusta ja tasapuolista neuvotteluasemaa osapuolten kesken.

Paikallisen sopimisen hyödyt ja haitat

Hankamäki korosti, että paikallisesti sopimalla voidaan ottaa huomioon työpaikan tarpeet ja olosuhteet sekä nopeuttaa asioiden hoitamista ja edistää henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä. Paikallisesti sopimalla voidaan myös keskittyä ylempien toimihenkilöiden kannalta tärkeisiin kysymyksiin, kuten palkkaukseen, työaikaan ja vapaa-aikana matkustamisen korvaamiseen.

Luottamusmiesten suhtautuminen paikalliseen neuvotteluun ja sopimiseen on osin kriittistä ja epäilevää, koska yt-neuvotteluiden toteutustavat ovat vieneet uskon aitoon neuvottelemiseen ja sopimiseen. Tasavertaisuuden vaatimus ei myöskään aina toteudu.

–  Luottamusmiesjärjestelmän kattavuudessa on myös puutteita ja luottamusmiesten tiedonsaanti on melko heikkoa, Hankamäki summaa.

TVO:ssa pitkä kokemus paikallisesta sopimisesta

Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstön kehittämispäällikkö Soili Vaimalan ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Ari Anttilan mukaan paikallinen sopiminen on ollut pitkään käytössä yhtiössä.

Vaimala muistutti, että paikallinen sopiminen edellyttää keskinäistä luottamusta ja tasavertaisuutta sekä halua osallistua yrityksen kehittämiseen.

–  Paikallisesti sovittaessa on otettava huomioon työpaikan olot ja tarpeet sekä henkilöstön kokemukset ja näkemykset.

YTN:n energia-alan taustaryhmän puheenjohtajana toimiva Anttila kertoo, että tiukoissakin paikallisissa neuvotteluissa asiat ovat pysyneet asioina.

- Vaikka näkemykset ovat olleet erilaiset, asioissa on pystytty etenemään.
Vaimalan ja Anttilan mukaan TVO:lla sovittiin paikallisesti liukuvan työajan käytöstä jo 1980-luvun lopulla. 1990-luvulla liukuvan työajan käyttöönottoa laajennettiin. Vuonna 1995 sovittiin paikallisesti sapattivapaajärjestelmän käyttöönotosta. Esimerkkejä uusimmista sopimuksista ovat työehtosopimuksen yrityskohtaisen erän jakaminen, vuorotyön korvaukset ylemmille toimihenkilöille ja henkilöstörahastoa koskevat säännöt.

–Mitä enemmän luottamismiehet osallistuvat yrityksen kehittämistoimintaan, sitä enemmän paikallisen sopimisen prosesseissa onnistutaan, toteaa Vaimala.

Joustavat työaikamallit Jyväskylän Energiassa

Jyväskylän Energian kehitys- ja viestintäjohtaja Satu Kuusisen ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kari Ikosen mukaan joustavat työaikamallit edellyttävät luottamusta, mutta tarjoavat joustavuutta työn teolle. Jyväskylän Energiassa joustavat työaikajärjestelyt ovat olleet jo pitkään käytössä. Sopimus liukuvasta työajasta tehtiin vuonna 1999. Nykyinen sopimus on ollut voimassa vuodesta 2010 lähtien.

Kuusinen kertoo, että joustava työaikajärjestelmä on käytössä kaikilla ylemmillä toimihenkilöillä, lähes kaikilla toimihenkilöillä sekä joillakin työntekijöillä. Koko henkilöstöllä on myös käytössään työaikapankki, johon voi tallettaa vapaana ylityön perusosaa, liukumasaldon tunteja, sunnuntaityön lisän osuutta, varallaolokorvausta ja vuorovapaita.

Kuusisen mukaan joustavat työajat helpottavat työn organisointia. Työntekijän mahdollisuus palautumiseen ja työn sekä muun elämän tasapainoon on myös parempi.  Haasteita tuo muun muassa työkuormituksen seuranta ja mahdolliset väärinkäytökset. Esimiehen pitää seurata alaistensa saldoja ja työaikapankkiin kertyneitä tunteja, jotta kuormittumiselta vältytään.

Ikosen mielestä joustavat työaikamallit auttavat viikoittaisen työajan sovittamista työtilanteeseen. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on helpompaa.

Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.