Päivittämätön osaaminen vanhenee

2.6.2016

"Jos osaaminen liittyy vanhaan tekniikkaan, joutuu pois työelämästä." Näin kiteytti ETLAn tutkimusjohtaja Rita Asplund Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut -tutkimuksen tuloksia. Toteamus on karu, ja tosi. Jos osaamista ei päivitä, se vanhenee.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin korkeastikoulutettujen työmarkkina-asemaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Finanssikriisin jälkeen Suomessa on saatu tottua maailmaan, jossa korkea koulutus ja tutkinto eivät enää takaa työllistymistä.

Korkeakoulutetuista parhaat työllistymismahdollisuudet ovat sosiaali- ja terveysalalla. Tekniikan alalla uudelleen työllistyminen sen sijaan on hankalaa ja työttömyysjaksot venähtävät usein pitkiksi.

Työllisyysnäkymät kulkevat yhtä jalkaa talouden kanssa. Ilman talouskasvua ei ole työpaikkoja. Silti tekniikan alan työllisyydessä näkyy myös Suomen elinkeinorakenteen voimakas murros. Vaikka pk-kentässä on positiivista virettä, on työllisyyden suuri kuva surullinen.

Muutostahti yhteiskunnassa ja elinkeinoelämän rakenteissa on kova. Tekniikan alalla tahti on kiivaimmasta päästä: harva yritys myy samoja tuotteita tai palveluita kuin vielä jokunen vuosi sitten.

Muutoksen kiihtyessä on pakko kysyä ääneen, miten on mahdollista, että osaamisen päivittämisen annetaan unohtua ja työntekijöiden taidot jäävät vanhaan tekniikkaan? Tuotteita ja palveluita kun ei synny ilman osaavia ihmisiä, innovaatioita vielä vähemmän. 

Nykymaailmassa pitäisi olla aivan selvää, ettei tutkintoa suorittaessa saatu osaaminen työelämässä riitä ilman jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä. YTN:n selvityksen mukaan viime vuonna ylemmistä toimihenkilöistä työnantajien maksaman koulutuksen keskiarvo oli viisi päivää, omakustanteisen kahdeksan.

Silmiinpistävää on, että tekniikan alalla ylemmistä toimihenkilöistä peräti 39 prosenttia ei ollut päässyt työnantajan järjestämään koulutukseen lainkaan. Kiivasta murrosta läpikäyvällä it-alalla osallistumattomien määrä oli 31 prosenttia, suunnittelualalla 32 prosenttia.

Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on yhteinen etu, sen ymmärtävät kaikki. Silti olisi korkea aika kääntää katse ja panostukset nykyistä vahvemmin ihmisiin. Osaavat tekijät ovat yrityksen elinehto.

Yritykset eivät voi vain odottaa, että yhteiskunta kouluttaa heille tarvittavat osaajat, jotka voi tarpeen mukaan aina vaihtaa uusiin. Osaamista pitää ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Työntekijöillä täytyy olla lupa ja aito mahdollisuus oppia ja ideoida uutta.

Viisaat yritykset ovat tämän jo oivaltaneet. Mitä tehdään niiden kanssa, jotka eivät ole?

Jenni Karjalainen
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 18.10.2018

Tamperelainen ohjelmistoyhtiö Codeo ilmoittaa työntekijöidensä palkat julkisesti nettisivuillaan. Työntekijät pitävät sitä reiluna, että kollegat voivat vertailla ansioitaan.

Artikkelit 16.10.2018

Teknologiayhtiö kannustaa työntekijöitä käyttämään vihreitä kulkumuotoja matkalla työpaikalle. Lähes puolet saapuu töihin ainakin välillä lihasvoimin.

Artikkelit 8.10.2018

Lennonjohdon on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa. Valtion erityistehtäväyhtiö luovutetaan pian uuteen jättikonserniin, joka valmistautuu kilpailuun.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.