Oulun työmarkkinaillassa etsittiin kasvun eväitä

23.3.2017

Vientituotteiden jalostusasteen nostaminen sekä tutkimus ja kehittämispanosten lisääminen ovat keskeisiä keinoja Suomen talouden kasvun vahvistamisessa, todettiin Oulun työmarkkinaillassa keskiviikkona.

Ylemmät toimihenkilöt YTN, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro olivat laittaneet Oulussa viisaat päät yhteen ja kutsuneet alueen työmarkkina-aktiiveja keskustelemaan ajankohtaista talouspolitiikan ja työmarkkinoiden asioista ravintola Nallikariin työpäivän päätteeksi. Kutsua noudatti hieman yli kaksikymmentä luottamusmiestä ja liittojen toimitsijoita.

– Historiallinen tilaisuus, luonnehti Insinööriliiton alueasiamies Mikko Sormunen avatessaan illan virallista ohjelmaa.

Teollisuus edellä kierrokseen

Illan pääpuhuja oli Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri Ismo Kokko. Kuulijoita luonnollisesti kiinnosti tietää lähes puolen miljoonan teollisuudessa työskentelevän palkansaajan edusmiehen mielipide edessä olevan neuvottelukierroksen kulusta.

Täsmällistä marssijärjestystä ei Kokkokaan osannut kertoa. Niin sanottu vientivetoinen palkanmuodostusmalli näyttää kuitenkin olevan jos ei lopullisesti kuopattu niin vahvasti henkitoreissaan.

– Ehkä, jos tai kun tässä liittokierrokselle mennään, joku tämänkin kierroksen avaa. Perinteisesti teollisuus on mennyt edellä ja palvelut sekä julkinen sektori tulleet perässä, hän pohti.

Vientivetoisen palkkamallin kaatumisesta huolimatta Kokko arvioi teollisuusliittojen olevan avainasemassa syksyn kierroksen läpiviennissä.

– Niin, taloudessa on hyviä merkkejä ja Suomessa paljon mahdollisuuksia luoda uutta työtä. Vuoden 2007 kierroksen jälkeen meillä taitaa olla nyt paras hetki puhua ja neuvotella oikeasti rahasta, salista kommentoitiin.

Takaisin huipulle

Talouden näkymät olivat Kokon esityksessä ja sitä seuranneessa keskustelussa vahvasti esillä. Läsnäolijoiden mukaan taloudessa menee päivä päivältä paremmin. Muun muassa Oulu on selvinnyt takavuosien suurista irtisanomisista takaisin jaloilleen.

– Työttömänä taitaa enää olla aika harva Nokialta ja muista irtisanotuista osaajista, kuului arvio.

Talouden pyöriin pitää kuitenkin saada lisää vauhtia. Maan hallitukselta kaivattiin muun muassa lisää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Myös vientituotteiden jalostusastetta ja sitä kautta myös niiden arvoa on syytä saada kohotettua.

– Kasvua tulee hakea jotain kautta lisää. Kotimarkkinoitakaan ei saa unohtaa, salista neuvottiin.

Kokon mukaan Teollisuuden palkansaajien yksi tavoite on palauttaa Suomi takaisin aallon harjalle käsillä olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa. Se edellyttää kansallista teollisuusstrategiaa, joka rakentuu digitalisaation ja älyteollisuuden ympärille.

Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.