Tietohallinnon tuotepäällikkö Tarja Saviranta kuuluu siihen ikäpolveen,joka haki valmistumisen jälkeen yhtä työpaikkaa, sai sen ja on pysynyt saman työnantajan palveluksessa 26 vuotta. Tehtävät ovat toki vaihtuneet.
Tietoliikennetekniikan insinööriksi valmistunut Tarja Saviranta työskentelee Nokialla. Hän aloittiuransa verkkopuolella Espoossa, mutta viimeiset 23 vuotta ovat kuluneet Salossa. Siellä hän aloitti huoltopalveluinsinöörinä, tehtäväkenttänä oli tekninen dokumentointi.
Muutaman vuoden kuluttua Saviranta siirtyi teknisen dokumentoinnin tiimin vetäjäksi. Linjavetäjänä kului 13 vuotta ja siihen aikaan mahtui esimieskoulutusta. Nokian oma koulutuskeskus paketoi esimieskoulutuksia siten, että yksittäisiä kursseja oli suoritettava suhteelliseen tiiviiseen tahtiin. Jos joku kurssikokonaisuus vanheni, se ei käynyt pohjaksi seuraavalle, vaan se piti suorittaa uuden koulutustarjonnan mukaisesti.
Saviranta on käynyt Salon aikana 129 kurssia. Se on lähellä nokialaista keskiarvoa, sillä suositus on viisi kurssipäivää vuodessa. Parin tunnin koulutus on lähinnä osaamisen päivittämistä.
– Opiskeluajasta pystyn hyödyntämään myönteisen asenteen teknisen tekstin lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Kuvateksti: Tarja Saviranta hoitaa suurimman osan puheluistaan kannettavalla ja kuulokkeilla. – Sen lisäksi, että näitä osaa teknisesti käyttää, on ymmärrettävä, kuinka paljon oikealla työvälineillä ja työskentelytyylillä voi säästää.
Vastuunotto on lisääntynyt
– Kun siirryin tietohallintoon neljä vuotta sitten, oma-aloitteisuuden, itsenäisyyden ja ennakoitavuuden vaatimukset korostuivat entisestään, Saviranta toteaa.
Esimerkiksi erilaiseen suunnitteluun liittyviä määräajankohtia on runsaasti ja niistä on itse huolehdittava. Siihen vaikuttaa muun muassa se,että tukihenkilöiden kuten assistenttien määrä on pienentynyt. Vaativuutta lisää tiedon siirto työkaluista toisiin. Tieto pitää siirtää ajallaan ja oikeaan paikkaan. Saviranta kertoo, että työkalujen määrä on kasvanut huimasti 1990-luvun jälkeen. Hän arvioi, että tällä hetkellä hänen on hallittava noin20 erilaista työkalua.
– Joka viides vuosi voi olettaa, että jotakin prosessia tukeva työkalu vaihtuu. Vaihtuvuus tuo aina työkalukoulutuksia.
Tavoitteena onsaada työkalutoimittajien ja työkalujen määrät mahdollisimman alas. Mitä enemmän niitä voi vähentää, sitä vähemmän on ongelmallisia integraatiorajapintoja.
It-slangin ja lyhenteiden villissä viidakossa
Nokia on ollut kansainvälinen jo 1980-luvun lopulta, mutta 2000-luvulla monimuotoisuus on korostunut entisestään. Maailma on muuttunut alihankintakeskeiseksi
ja Nokialla on paljon yhteistyökumppaneita.
Tähän liittyy toinen suuri muutos: ammattilaisslangin lisääntyminen. Jargonia eli fakkikieltä on tietohallinnossa paljon.
– Kaikilla on joku lyhenne työkaluille, prosesseille ja käyttöjärjestelmille. Ongelmana on se, etteivät kaikki käytä samoja lyhenteitä: on kansainvälisiä lyhenteitä, ITIL-lyhenteitä, jotka eivät ole Nokia-lyhenteitä ja lisäksi on Nokian sisäpiirin sanastoa.
Useimpia yhdistää kuitenkin ITIL (IT Infrastructure Library). Se on kokoelma suosituksia, jotka liittyvät it-palveluhallintaan.
– Sen takana on niin suuri joukko yrityksiä maailmalla, että se on tavallaan meidän yhteinen kieli. Vaikka englanti on työkieli, tietohallintoväen yhteisenä kielenä pitäisi olla ITIL.
Sähköistä kanssakäyntiä matkustamisen sijaan
Kolmas muutos on kanssakäymisen muodot. Nykyisessä työssä Tarja Saviranta asioi yli 50 muun tietohallinnon tuotepäällikön kanssa ympäri maailmaa.
– Hyvin suuri osa heistä on Espoossa, koska Nokian tietohallinto on hyvin Espoo-keskeinen. Kauimpana olevat työskentelevät Singaporessa tai Dallasissa.
Aiemmin Saviranta matkusti säännöllisesti,mutta tällä hetkellä Espoonkin vierailut ovat harvinaisia. Nykyisin työpäivän ainoa läsnä oleva, sosiaalinen kontakti voi olla kahviautomaatilla, missä kukin täyttää mukinsa.
– Muuten olemme kuulokkeet tai korvanapit korvissa puhumassa neuvottelupuheluja, Saviranta kärjistää.
Puhelinneuvotteluista on aina kiire siirtyä seuraavaan: vaihdetaan nopeasti soittosarjaa. Konferenssipuheluissa saattaa olla satoja ihmisiä mukana. Kaikkien on osattava toimia korrektisti: puhua ajallaan ja mykistää mikrofoni silloin kun ei puhu. Saviranta huomauttaa, että etikettivoi kuulostaa pieneltä asialta, mutta se ei ole sitä, kun työskentelee kiireessä.
– Nyt on osattava toimia VoIP-kuulokkeiden ja handsfreen kanssa. Vaatimuksena on riittävä nopeus ja tietotekninen näppäryys.
Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen
