Insinööri-lehti

Nuori laivainsinööri vastuullisena suurprojektissa

Vuodenvaihteessa laivainsinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Jere Laaksonen sai harteilleen vastuullisen homman turkulaiselta Deltamarinilta tilatun jättialuksen suunnittelussa.

Sveitsiläisen Allseas Groupin turkulaiselta Deltamarinilta tilaama alus on valtava. ”Pieter Schelte” -nimistä alusta käytetään öljynporauslauttojen tornien purkamiseen, paloitteluun, keräämiseen ja kuljetukseen kierrätettäväksi. Tuleva työmaa on Pohjanmerellä, sillä jo aluksen pituus 382 metriä ja leveys 117 metriä rajaavat sen rakentamisen pois suomalaisilta telakoilta. Suomalaiset laivainsinöörit kelpaavat kuitenkin suunnitteluun.

Yksi heistä on Jere Laaksonen, joka vastaa jättialuksen painonseurannasta ja on selvästi ylpeä saamastaan vastuullisesta tehtävästä. Hän on innostunut alasta ja globaalisti toimivan Deltamarinin tarjoamista mahdollisuuksista. Laaksosen tehtävänä on suunnitella aluksen painon seuranta koko sen valmistussuunnittelun ajalta. Ensin hän tekee ohjeistuksen siitä, miten painoa kerätään, sitten osasuunnitelmat 3D-suunnittelua käyttäen.
– On iso juttu, että sain tämän tehtävän, vastavalmistunut Laaksonen toteaa.

Turku kirkastaa kuvaa

Turku on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulutasoisia laivainsinöörejä. Kuvaa laivainsinöörin työstä on viime vuosina pyritty kirkastamaan. Opiskelijat onkin saatu kiinnostumaan alasta, sillä suomalaisille laivasuunnittelijoille uskotaan löytyvän töitä.

Toimitusjohtaja Mika Laurilehto näkee laivateollisuuden tulevaisuuden valoisana.
Deltamarin ja Aker ovat yhdistäneet voimansa paikallisten toimijoiden kuten Meriteollisuusyhdistyksen ja Turun kaupungin kanssa tehdäkseen laivasuunnittelua tunnetuksi. Deltamarin on myös huomioinut opiskelijoiden kesätyötarpeet ja palkannut kuluneeksi kesäksi peräti 11 kesätyöntekijää.

Tärkeä työharjoittelu

Jere Laaksonen on ollut opiskelujen alusta, toukokuusta 2006 lähtien työssä Deltamarinilla. ’Aika makee’ ala vei mennessään niin, että neljän vuoden puurtamisen jälkeen hän sai laivainsinöörin paperit käteensä.

Laaksonen osaa kuitenkin olla kriittinen saamaansa koulutusta kohtaan. Erityisesti hän on huolissaan siitä, että tieto-taito häipyy eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien mukana.
– Meille nuorille on haasteellisinta oppia se tietotaito, mikä vanhoille laivasuunnittelijoille on kertynyt 30 vuoden aikana.

Koulussa pitäisikin olla mentori parin vuoden ajan opiskelua opastamassa, sillä kysymällä saa tietoa parhaiten. Koulu antaa vain teoriapohjan ja ymmärryksen asiasta.
Nyt kun lähituntien määrää on vähennetty ja itseopiskelulle annettu enemmän aikaa, opetuksen laatu on Laaksosen mielestä selvästi kärsinyt.
– Koulun pitäisi tulla mukaan järjestämään todellisia projekteja asiakkaille, Jere Laaksonen painottaa. Niissä oppilaat oppisivat ja asiakkaatkin hyötyisivät.

Laivatekniikka kiinostaa

Koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertasen mukaan koneinsinöörikoulutus on viime vuosina jatkuvasti lisännyt suosiotaan.

Tämän vuoden alussa saatiin lahjoituksena Turun kaupungilta uusi yliopettajan virka laivatekniikkaan. Se takaa omalta osaltaan laatua ja mahdollistaa sellaistenkin opintojaksojen toteuttamisen, joissa ei ole suurta määrää opiskelijoita.

– Kehitämme koulutuksen sisältöjä jatkuvasti yhteistyössä alan yritysten kanssa, Kairisto-Mertanen sanoo.

Viime vuosina on panostettu voimakkaasti opiskelijalähtöiseen ja opiskelijaa aktivoivaan oppimiseen ja opetukseen. Myös töitä on ollut tiedossa, sillä valmistuvat insinöörit ovat sijoittuneet töihin jo ennen tutkinnon loppuun viemistä. Korkeasuhdanteen aikana se osittain jopa jarrutti valmistumista ja pidensi opiskeluaikoja.

Kairisto-Mertanen toivookin, että laskusuhdanne pian kääntyisi nousuksi eikä ehtisi vaikuttaa valmistuvien insinöörien työtilanteeseen. Eräs ratkaisu olisi saada yritykset tukevasti mukaan rahoittamaan ammattikorkeakouluja.

Teksti ja kuvat:
Ilona Mäenpää