Omat rahat, toisen rahat ja yhteiset rahat

21.11.2018

Silmiini osui syksyllä useita petosrikostuomioita, joissa tuomittu oli “unohtanut” ilmoittaa työttömyyskassalle merkittäviä määriä tuloja. Esimerkiksi Lakimiesten työttömyyskassasta oli nostettu oikeudetta päivärahoja yli 15 000 euroa.

Samaan aikaan joukko johtavia poliiseja istuu syytettyjen penkillä kertoen jokainen vuorollaan, ettei heistä kukaan tiennyt, mitä huumepoliisissa tapahtui. Tai jos tiesi, ei ollut sellaisessa asemassa, että olisi voinut puuttua asiaan.

Syksyn mittaan käräjillä istutaan myös Kittilän kuntapäättäjien virka- ja työturvallisuusrikosasiassa. Syytetyt on hyllytetty luottamustoimistaan, ja kyseinen asia on puolestaan vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Transparency Internationalin vuoden 2017 korruptiovertailussa Suomi on edelleen kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Sotkut huumepoliisissa ja pääministerin sähköpostiviestittely toimittajalle taisivat pudottaa tasoa alemmas.

Vaasan yliopistossa tehdyn korruptiotutkimuksen perusteella korruptiota on Suomessa kuitenkin enemmän kuin on totuttu ajattelemaan. Korruptio ei ole näkyvää, kuten viranomaisten lahjonta. Sakoista ei onneksi pääse eroon sujauttamalla poliisille tukun käteistä.

Tutkimusten perusteella korruptio piiloutuu verkostoihin ja rakenteisiin: on hyvä veli -verkostoja, sukulaisten ja tuttujen suosimista, kartelleja. Piilokorruptioon voidaan laskea myös ongelmien piilottelu, hyvän hallinnon periaatteiden noudattamatta jättäminen, salaaminen ja viivyttely. Kun piirit ovat pienet, ollaan helposti vaaravyöhykkeessä.

Korruptiolla on hintansa. Euroopan parlamentin tilaaman tutkimuksen perusteella korruptio Euroopassa voi maksaa jopa 990 miljardia vuodessa. Kyse on yhteisistä rahoista, joten on suotavaa, että väärinkäytökset tulevat ilmi.

Tavallinen kansalainen jää kiinni etuuspetoksesta, kun kassa ja Kela vertaavat verotustietoja omiin tietokantoihinsa. Korruptio ei tule näin helposti ilmi, vaan yleensä jonkun rohkean pitää puuttua asiaan. Joskus työpaikan menettämisen uhalla.

Muun muassa ammattiliitot ovat niin kutsutun Lux Leaks -tapauksen jälkeen kampanjoineet pilliinpuhaltajien (eng. Whistleblower) suojelun puolesta vuosien ajan. Työntekijää tai kansalaista, joka ilmoittaa väärinkäytösepäilyjä, pitäisi suojella vastatoimilta.

Suomessa ei tällä hetkellä ole lainsäädäntöä, joka suojaisi väärinkäytöksestä ilmoittajaa. EU-komissio antoi viime kesänä direktiiviehdotuksen väärinkäytöksen paljastajien suojelusta. Direktiivi velvoittaisi yli 50 hengen yrityksiä ja 10 000 asukkaan kuntia luomaan sähköisen kanavan, jota kautta voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä luottamuksellisesti. Ilmoittaja saisi myös suojaa esimerkiksi irtisanomiselta.

Jos väärinkäytösepäilystä voi ilmoittaa ilman pelkoa vastatoimista ja anonyymisti, todennäköisyys korruption ilmituloon kasvaisi ja epäeettinen toiminta vähenisi. Samalla säästyisi yhteisiä rahoja käytettäväksi siellä, missä niitä oikeasti tarvitaan.

Niina Suvanto
Insinööriliiton lakimies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 10.12.2018

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseksi kannattaa perustaa pitkäaikainen komitea, esittävät professori Tommi Hoikkala ja dosentti Tomi Kiilakoski.

Artikkelit 5.12.2018

Ohjelmistoinsinööri tekee töitä palkansaajana, kehittää vapaa-ajalla yrityksensä palvelua ja yrittää omistaa aikaa myös perheelleen.

Artikkelit 3.12.2018

Tietotyö muuttuu yhä verkostomaisemmaksi ja ylittää organisaatiorajoja. Ulkopuolisen asiantuntijan aikaa saa ostettua nappia painamalla.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.