Oikeus sopia

15.6.2017

Suomi on sopimusyhteiskunta. Tällä tarkoitetaan moniakin asioita, mutta sovitaan nyt, että tässä tarkoitetaan sitä, että meillä on työmarkkinamalli, joka perustuu osapuolten väliseen sopimiseen. Suomalainen työmarkkinamalli toimii niin, että laki määrittelee loppujen lopuksi hyvin vähän ja tätä täydennetään työehtosopimuksilla.

On hyvä ja oikein, että näin on. Se, että osapuolia edustavat järjestöt sopivat työelämän ehdoista tarkoittaa, että asioista päättävät ne, joita asiat koskevat. Sopimukset ovat myös joustavampia muuttumaan kuin lainsäädäntö. Mikään ei lisäksi estä sopimasta vaikka yksilökohtaisesti työpaikalla työehtosopimusta paremmin.

Pohjoismaisen sopimisjärjestelmän keskeinen lähtökohta on se, että työvoiman hinnalla ei voi kilpailla. Tämä mahdollistaa yhteiskunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen ja korkean lisäarvon tuotteisiin panostamiseen. Kilpailu tapahtuu sitten laadulla ja tuottavuudella. Tämä ei olisi mahdollista, jos kaikki työsuhteen ehdot olisivat vapaita sovittaviksi yksilötasolla.

Sopimisjärjestelmän olemassaolo edellyttää, että on olemassa järjestöjä, jotka haluavat edustaa palkansaajia ja työnantajia neuvotteluissa. Ja toisaalta, että on olemassa jäseniä, jotka haluavat, että heitä neuvotteluissa edustetaan. Nämä jäsenet myös maksavat sopimisjärjestelmän kulut.

Suomessa kuuluu kuitenkin kriittisiä ääniä, jotka sanovat, että koska kaikilla on oikeus kuulua tai olla kuulumatta työmarkkinajärjestöihin, pitäisi myös järjestäytymättömien saada sopia työsuhteiden ehtoista. He vetoavat järjestäytymisvapauteen ja yhdenvertaisuuteen. Nämä ovat vahvoja argumentteja, mutta tässä asiayhteydessä niin kovin vääriä. Molemmat arvot nimittäin toteutuvat juuri niin kuin pitääkin.

Se, että järjestäytymättömän pitäisi saada sopia, on sama kuin ilman kaupan etukorttia oleva vaatisi itselleen bonukset, koska hänkin on kaupan asiakas. Tai se, että pitäisi olla mahdollisuus voittaa lotossa, vaikkei lottoa – onhan lotto meidän kaikkien omistama. Vapaudella on seurauksia ja yhdenvertaisuus voi toteutua vain samassa viiteryhmässä.

Meillä on vapaus valita. Meillä on myös vapaus järjestäytyä. Kun päätämme käyttää vapauttamme, sillä on seurauksia. Kun päättää olla lottoamatta, ei voi voittaa lotossa. Kun päättää olla järjestäytymättä, päättää olla sopimisjärjestelmän ulkopuolella.

Oikeus lottovoittoon kuuluu loton pelaajille, oikeus sopimiseen kuuluu sopimisjärjestelmään osallistuville.

Petteri Oksa
Insinööriliiton neuvottelujohtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.8.2017

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää uuden biotuotetehtaan toiminnan Äänekoskella. Insinöörille käynnistäminen on ainutlaatuinen tilaisuus.

Artikkelit 10.8.2017

Insinöörien osaamista tarvitaan fantasian ja scifin luomisessa, jotta kirjailijat eivät raapustele puuta heinää.

Artikkelit 3.8.2017

Epävarma työsuhde näyttää heikentävän nuorten mielenterveyttä ja yleistä terveydentilaa ainakin Britanniassa. Tutkija uskoo, että tulokset voivat päteä myös Suomessa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.