Nykyisen ansiosidonnaisen vaihtoehdot olisivat kalliita

30.11.2018

Akava puolustaa nykyistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan järjestämistapaa. Se kannustaa jokaista palkansaajaa hankkimaan itselleen ansioihin perustuvan turvan työttömyyden varalle.

Selvitysmies Mauri Kotamäki pohti raportissaan ”Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa” kolmea vaihtoehtoa yleisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan toteuttamiseksi. Hän luovutti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laatimansa raportin ministeri Pirkko Mattilalle tänään.

Yksi ehdotus on muuttaa Kelan maksama peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi etuudeksi, toinen vaihtoehto on pakollinen työttömyyskassan jäsenyys. Kolmas vaihtoehto on työttömyyskassojen lakkauttaminen ja koko työttömyysturvajärjestelmän hallinnoinnin siirto Kelaan.

– Yleisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannus muodostuisi verrattain suureksi millä tahansa vaihtoehdolla toteutettuna. Halvimmillaankin hintalappuun todennäköisesti kirjoitettaisiin yhdeksännumeroinen luku. Sillä voisi myös olla rahoitustavasta riippuen merkittäviä haitallisia työllisyysvaikutuksia. Nämä sopisivat huonosti yhteen yhä korkean työttömyyden ja tiukan julkisen talouden rahoitusaseman kanssa, sanoo ekonomisti Heikki Taulu.

Kotamäki on pohtinut mallia, jolla ansiosidonnainen työttömyysetuus voitaisiin ulottaa kaikkiin työssäoloehdon täyttäneisiin. Hän pitää ongelmallisena, että osa työttömyysvakuutusmaksuja maksavista palkansaajista ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen etuuteen työttömäksi jäädessään.

Suomessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on oikeutettu jokainen työttömäksi joutunut palkansaaja, joka täyttää työssäoloehdon ja on ollut vaadittavan ajan ollut vakuutettuna työttömyyskassassa. Kassan jäsenyys on vapaaehtoista, mutta se on edellytys ansiosidonnaiselle työttömyysetuudelle. Jokainen palkkatyössä oleva työntekijä voi halutessaan liittyä työttömyyskassaan.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Työttömänä opiskelu helpottuu

10.12.2018 Akava on tyytyväinen eduskunnan hyväksymään lainmuutokseen, jolla helpotetaan työttömänä opiskelua. Työttömyysturvalain muutoksen jälkeen työtön voi opiskella lyhytkestoisia opintoja nykyistä vapaammin. Enintään kuuden kuukauden mittaisten opintojen on oltava ammatillisia valmiuksia tai yrittäjyyden edellytyksiä parantavia. Opiskelu ei kuitenkaan siirrä työnhakijaa syrjään työmarkkinoilta, vaan hänen on opintojen ohessa haettava töitä ja otettava vastaan työtä normaaliin tapaan. Hänellä on kuitenkin enemmän valinnanvapautta opintojen suhteen.

Teknologia työllistää entistä enemmän Euroopassa

4.12.2018 Ohjelmistoteknologian ja teknologiateollisuuden työpaikat kasvavat Euroopassa, selviää kasvuyritystapahtuma Slushissa julkaistusta State of European Tech -raportista. Investoinnit teknologiaekosysteemiin nousivat Euroopassa 23 miljardiin dollariin, kun vielä viisi vuotta sitten summa oli viisi miljardia dollaria. Kovin kasvu Euroopassa tapahtuu ohjelmistopuolella, jonka bruttoarvo kasvaa viisinkertaista nopeutta yleiseen talouskasvuun verrattuna.

Keskusjärjestöt huomioivat työn ilmastovaikutuksia

3.12.2018 YK:n ilmastokokous alkoi Puolan Katowicessa. Kokouksessa tavoitteena on muun muassa saada päätökseen neuvottelut Pariisin sopimuksen säännöstöstä, jolla sopimuksen mukaisia kansallisia toimia arvioidaan. Tänään ilmastokokouksen avajaispäivänä hyväksytään julkilausuma YK:n ilmastosopimuksen osapuolten näkemyksestä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tarpeesta uudistaa taloutta, hillitä päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.