Nuori, valitse oikein!

30.9.2014

Suomella ei juuri nyt mene hyvin. Talous taantuu kolmatta vuotta peräkkäin, maa velkaantuu, vienti ei vedä ja työpaikkoja katoaa huolestuttavaa vauhtia. Kulukurin nimissä koulutukseen kohdistuvia resursseja on leikattu, työuria on pidennetty loppupäästä väkipakolla.

Insinöörit työllistyvät pääosin yksityiselle sektorille, joten vientiteollisuuden vaihtelut näkyvät ammattikunnan työllisyydessä. Huonot ajat näkyvät; työttömyys on kasvanut sekä vastavalmistuneiden että varttuneiden insinöörien joukossa. Vastavalmistuneilla työttömyysprosentti alkaa olla jo 15 prosenttia, ikääntyneillä insinööreillä ”parasta ennen”-päivä alkaa olla viidenkymmenen ikävuoden paikkeilla.

Turha kierrellä; työuransa alussa oleville nuorille tulevaisuus näyttäytyy haastavana. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen rajut leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta koulutuksen laatuun ja tasoon. Työura koostuu yhä useammalla erimittaisista pätkistä, kun aikaisemmin pitkät työsuhteet saman yrityksen palveluksessa olivat tyypillisiä.

Tulevaisuudessa yhä harvempi jää eläkkeelle siitä ammatista, johon on nuorena valmistunut. Useilla jopa toimiala vaihtuu toiseksi, jopa kolmanneksi. Tämä haastaa nuoret, joilla on koko elämä edessään. Ammatinvalinnassa ponnistuksen pitäisi osua heti lankulle, koska valtion säästötoimien vuoksi toisen samantasoisen tutkinnon suorittamiseen ei enää saa opintotukea.

Yleensä työelämään siirrytään joko toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jälkeen. Vastavalmistunut insinööri on tuolloin noin 24 – 25-vuotias. Edessä on yli 40 vuotta työelämää, jonka aikana vanhuuden turva eli eläkekin tulee ansaita. Työuran käynnistymisen ajankohdan merkitys kasvaa, koska koko työuran aikainen palkka vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen.

Iltapäivälehdet ovat julkaisseet listoja ammateista, jotka katoavat joita tulee tilalle. Tulevaisuutta suunniteltaessa tähän ansaan ei kannata astua. On epäolennaista, millä nimikkeellä eri työtehtäviä tulevaisuudessa kutsutaan; merkitystä on sillä, mitä niissä tulisi osata. Tulevaisuutta puntaroitaessa pääpaino kannattaa asettaa tarvittavan osaamisen arviointiin, ei niinkään siihen, mitkä ammatit säilyvät ja mitkä eivät.

Ammattia miettivällä nuorella tai työelämästä pudonneella ei juuri ole vara virheisiin, kun hän miettii uutta suuntaa työuralleen. Esteitä nimittäin riittää. Korkeakoulujen uusi yhteishakujärjestelmä kiintiöineen jähmettää mahdollisuuksia yksilölliseen koulutuspolun luomiseen, kun koulutusohjelman tai -alan vaihto vaikeutuu. Nuoren täytyy tarkkaan pohtia, ottaako vastaan opiskelupaikka, joka ei ole se kaikkein mieluisin vai pitääkö sittenkin vapaavuosi ja yrittää seuraavana vuonna uudestaan.

Näyttää myös siltä, että yhteiskunta haluaa siirtää koulutuksen kustannuksia yhä enemmän ihmiselle itselleen. Kevään rakennepaketissa maan hallitus sopi, että toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon ei enää myönnetä opintotukea. Päätös vaarantaa muun muassa insinöörien muuntokoulutuksen, joka on tähän asti ollut monille oman alan työmahdollisuudet menettäneelle tärkeä selviytymistie. Tilalle on kehitteillä erikoistumiskoulutuksia, mutta niissä on omat ongelmansa. Toisin kuin tutkintokoulutus, ne maksavat eikä mitään takeita opintososiaalisten etujen saamiseen ole.

Olet nuori tai vähän vanhempi, ammatinvalintaan tai työelämään liittyvät asiat eivät ole juuri nyt helppoja.

Hannu Saarikangas
Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.12.2017

Suomessa kehitetty lohkoketjusovellus seuraa tavaraliikennettä Muugan satamassa Virossa. Sovellus tuo ajantasaista tietoa konttien liikkeestä ja tehostaa kuljetuksia.

Artikkelit 8.12.2017

Monipuolisessa seminaarissa pohdittiin ylempien toimihenkilöiden työelämää eri näkökulmista. Alustajina oli muun muassa tutkijoita, virkamiehiä ja yritysten edustajia.

Artikkelit 5.12.2017

Pelialalle syntyi uusi edunvalvoja, kun patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi tänään Peliala ry:n yhdistysrekisteriin.

Insinööri–näköislehti Arkisto