Numerot eivät kerro kaikkea

23.6.2016

Valmistauduimme työmaalla juhannukseen pohtimalla kansantalouden mittarien luotettavuutta. Tosiasiahan on, että etenkin poliittisesta päätöksenteosta on tullut prosentteihin tai jopa niiden kymmenyksiin tuijottamista.

Enää ei ole kansalaisten olevan ja tulevan hyvinvoinnin kannalta oleellista maitolitran hinta ja sen kehitys, vaan se, millaisia kasvu- ynnä muita numeroita valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja muut talousviisaat lottokoneistaan arpovat.

– Kovin ovat tarkkoja ja osaavia, penteleet. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka surullisen kuuluisa kilpailukykysopimus. Prosentin kymmenysten tarkkuudella tuntuvat ministerit tietävän, kuinka paljon jäi uupumaan tavoittelusta viiden prosentin tuottavuusloikasta. Ja uusia työpaikkoja, niitä syntyy koko lailla tarkkaan 35 tuhatta, Nieminen pohjusti maanantaina viikon puheenaihetta.

* * *

Työmaakopin kotikuntoinen ekonomisti oli vahvasti sitä mieltä, että eivät ne erilaisten ennustelaitosten numerot kaikkea kerro. Suuntaa-antavia totta kai ovat, mutta talouden näkymien suhteen pitää kuulemma luottaa enemmän omiin silmiinsä ja korviinsa.

Nieminen oli käynyt viikonloppuna junalla Tampereella. Oli matkalla tullut siihen tulokseen, että Suomen talous taitaa sittenkin olla ennakoitua vahvemmassa nousukiidossa. Miehen talousanalyysi perustui niin sanottuun torninosturi-indikaattoriin.

– Siinä junan ikkunasta mennen tullen katselin ja laskeskelin pelloilla olevien torninosturien määriä. Niitä oli huomattavan paljon, paljon enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Eli rakentaminen on vilkastunut ainakin niin sanotulla kasvukäytävällä.

* * *

Joku nuoremmista kirvesmiehistä keksi ryhtyä viisastelemaan ja väitti, että numeroihinhan se Niemisen torninosturi-indikaattorikin perustuu. Mies istuu junassa nenä kiinni ikkunassa, pitää tukkimiehenkirjanpitoa rakennustyömaista ja vertaa viivojen määrää vanhempaan aineistoon.

– Sitä samaa ne siellä Suomen Pankissa tekevät. Niillä on vaan enemmän aineistoa ja hienommat laitteet, tietokoneet, laskentaohjelmat ja kaikki.
Oliko edessä olevan juhannuksen ja lähestyvän kesäloman vaikutusta vai mistä johtui, mutta tällä kertaa nuoremman sukupolven provokaatioyritys valui hiekkaan.

– Tavallaan olet oikeassa, mutta koska olet nähnyt pankin tutkijoita nostureita laskemassa. Tai mittamaassa illalla Helsingin taksijonojen pituutta aina niin luotettavan taksi-indikaattorin pohjaksi, Nieminen kysyi suu virneessä.

* * *

Loppuviikosta Nieminen oli päässyt kahvituntien talousluentojen pitämisessä niin pitkälle, että ilmoitti seuraavaksi mittaavansa kansalaisten luottamusta omaan talouteensa.

– Juhannusaatto ja paikallinen peltomarket tarjoavat siihen oivat puitteet. Menet aamulla Prismaan, kiertelet siellä aamupäivän etenkin lihatiskin ja kassajonojen liepeillä ja laitat ylös, millaisia herkkuja tänä vuonna juhannusgrillissä tummuu. Jos ne ovat viime vuotista parempia ja kalliimpia, usko talouteen on kohentunut.

Muu joukko katseli vaiteliaina toinen toisiansa. Sievänen veikkaa, että moni oli sitä mieltä, että kesälomat eivät ala yhtään liian aikaisin, ainakaan eräillä. Sen toteamiseen ei kovin kummoisia mittareita tarvittu.

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 5.12.2018

Ohjelmistoinsinööri tekee töitä palkansaajana, kehittää vapaa-ajalla yrityksensä palvelua ja yrittää omistaa aikaa myös perheelleen.

Artikkelit 3.12.2018

Tietotyö muuttuu yhä verkostomaisemmaksi ja ylittää organisaatiorajoja. Ulkopuolisen asiantuntijan aikaa saa ostettua nappia painamalla.

Artikkelit 26.11.2018

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta kääntyi viime vuonna kasvuun viiden vuoden laskun jälkeen. Kärkimaista Suomi on kuitenkin kaukana.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.