Nollan aika on ohi

23.11.2016

Vuosina 2015–2016 suomalaisten kriisitietoisuus oli huipussaan. Tämä ei tarkoittanut ymmärrystä suurista, maailmanlaajuisista uhista, kuten vaikka ilmastonmuutoksesta.

Kyse oli taloudesta, puhtaasta rahasta, tai pikemminkin talouden alamäestä ja rahan puutteesta. Koskaan aikaisemmin emme olleet yhtä varmoja, että taloutemme on syöksykierteessä. Olimme myös valmiita lähes mihin tahansa saadaksemme syöksyn oikaistua.

Vain tätä taustaa vasten tulee ymmärrettäväksi keskusjärjestöjen välillä solmittu kilpailukykysopimus. Vain edellä kuvatussa ilmapiirissä oli mahdollista saada julkista hyväksyntää ohjelmalle, joka merkitsi palkanalennuksia.

Suomessa harrastettiin, ihan perustelluista syistä, palkkojen nollakorotuslinjaa jo ennen kilpailukykysopimusta. Tämä pääsi kyllä pääministeriltä unohtumaan, kun hän iloitsi kikyn tuoneen tilauksia suomalaiselle telakalle. Jos hinnalla ylipäätään oli näissä tilauksissa merkitystä, hinnanalennukset oli tehty jo aiemmissa nollaratkaisuissa – kikyhän ei ollut vielä edes voimassa.

Kikyä kaupattiin ja se myytiin suomalaiselle palkansaajalle etenkin kansainvälisen kilpailukykymme rapistumisella. Nyt olemme tilanteessa, jossa vuoden 2016 ensimmäisellä puolikkaalla yksikkötyökustannuksemme laskivat noin kaksi prosenttiyksikköä.

Esimerkiksi Saksassa ne nousivat samassa ajassa suurin piirtein saman verran. Saksassa toteutettiin lisäksi tänä vuonna lähes viiden prosentin palkankorotukset, Ruotsissa päädyttäneen seuraavalla kierroksella pariin prosenttiin.

Suomalaisen talouden tunnelin päässä on valoa. Bruttokansantuote hiipii ylöspäin, samoin teollisuustuotanto ja työllisyys ovat hiljakseen paranemassa. Emme ehkä ole astumassa tarumaiseen eldoradoon tai talouden kultaiseen kauteen, mutta merkit paremmasta kehityksestä ovat selvät.

Seuraava työmarkkinakierros kurkkii nurkan takana. Sitä kierrosta saattaa raamittaa uusi työmarkkinamalli, jota Suomen malliksikin on kutsuttu. Tai sitten mallia ei synny ja kierros käydään liittokierroksena. Minusta selvää on kuitenkin se, että nollakorotusten aika on ohitse.

Seuraavalla työmarkkinakierroksella on keskusteltava selvistä korotuksista suomalaisten palkkoihin. Nykyisessä tilanteessa palkankorotuksille on tilaa ilman, että kilpailukykymme vaarantuu. Paraneva ostovoima on myös hyvä tapa juhlia satavuotista Suomea.

Petteri Oksa
Insinööriliiton neuvottelujohtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.8.2017

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää uuden biotuotetehtaan toiminnan Äänekoskella. Insinöörille käynnistäminen on ainutlaatuinen tilaisuus.

Artikkelit 10.8.2017

Insinöörien osaamista tarvitaan fantasian ja scifin luomisessa, jotta kirjailijat eivät raapustele puuta heinää.

Artikkelit 3.8.2017

Epävarma työsuhde näyttää heikentävän nuorten mielenterveyttä ja yleistä terveydentilaa ainakin Britanniassa. Tutkija uskoo, että tulokset voivat päteä myös Suomessa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.