Insinööri-lehti

Työelämä kovistelee konkareita

Työkyvyttömyyseläkkeelle jää meillä sama määrä työntekijöitä vuosittain kuin normaalille vanhuuseläkkeelle. Mikä työelämässä mättää, kun vain vajaa 40 prosenttia työntekijöistä jää normaalille vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iässä?

Kun julkisuudessa puhutaan suomalaisten aikaisesta eläkkeelle siirtymisestä, keskiarvoa madaltaa työttömyyseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien sankat joukot. Edellisiä tuottaa työnantajan putkipolitiikka, jälkimmäisiä entistä useammin mielenterveyden häiriöt, erityisesti kasvavamasennus.

Mikä työelämässä mättää, kun työkyvyttömyys on vetänyt eläkkeelle jo yli 200 000 suomalaista? Vuonna 2007 heidän määränsä oli noin 25 500 eli saman verran kuin normaalille vanhuuseläkkeelle jääviä (38 % kumpiakin). Kun kuvioon lisätään työnantajan vuosittain irtisanomat 12 500 työntekijää, muodostuu karu kuva suomalaisen työntekijän työuran loppuvaiheista.

Miksi työ masentaa?
Tavallisimmaksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat nousseet mielenterveyden häiriöt. Ne ovat jopa ohittaneet aiemmin johtosijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Masennus vie erityisesti korkeastikoulutettuja työkyvyttömyyseläkkeelle. Se kertoo Akavan tutkijan Ulla Aitan mielestä karua kieltä työelämän laadusta.

– Työ on yhä enemmän pirstaloitunutta ja keskittyminen on vaikeaa valtavassa tietotulvassa. Kun työn hallinta vähenee, tilalle tulee avuttomuus. Tämä näyttäytyy erityisesti opettajien ja sosiaali alan työntekijöiden jaksamisongelmina. Myös kaikkien johtajien ja esimiesten työstä on tullut entistä vaativampaa ja vastuullisempaa. Tulosta ja tuottavuutta vaaditaan, mutta samalla esimiesten on pidettävä huolta myös johdettaviensa terveydestä ja työkyvystä.

Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan eläkeikää lähestyvästä ikäryhmästä eli 55-64 -vuotiaista joka kolmas masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut on korkeasti koulutettu.

– Pehmentääkseen työelämän kovuutta suomalaiset voisivat kenties ottaa mallia muista pohjoismaista, joissa sairaspoissaoloja käytetään runsaammin jo sairauden alkuvaiheessa, jolloin tauti ei pääse pitkittyessään pahenemaan. Myös osa-aikatyötä ja etätyötä suositaan – ja näin töissä jaksetaan pakertaa 67-vuotiaaksi.

Ikävapaata ikäihmisille
Jotain myönteistä on kuitenkin jo tapahtunut ainakin korkeasti koulutettujen joukossa. Akavan tutkimusten mukaan akavalaisten suunnittelema eläkeikä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman. Viime vuonna akavalaiset arvelivat jäävänsä eläkkeelle 62,8 vuotiaana.

– Tärkeimpinä yli 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamiseen vaikuttavina tekijöinä akavalaiset pitävät omaa terveyttään ja elämäntilannettaan sekä työn
mielekkyyttä, Aitta sanoo.

Aitan mukaan vaaditaan uudenlaista ajattelua ja asennoitumista niin työntekijöiltä kuin työnantajilta.

– Työntekijän tulee koko työuransa ajan huolehtia omasta terveydestään ja työkyvyn säilymisestä. Työnantajan puolestaan on kiinnitettävä entistä enemmän
huomiota ikääntyvien johtamiseen. Jotta ikääntyvät voisivat jatkaa pitempään, tarvitaan erityisesti tälle ryhmälle suunnattuja toimia. Uudenlaista ikäjohtamista, ikävapaita ja joustavia työaikajärjestelyjä voidaan jokaisella työpaikalla ideoida yhdessä.

– Tärkeintä on, että toimenpiteet purevat työpaikoilla. Poliittisilla ohjelmilla tai lainsäädännöllä yksistään ei päästä toivottavaan lopputulokseen, Aitta sanoo.

Teksti: Ilona Mäenpää