Tarkennettu, eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi selkeyttää asioiden käsittelyä. Se määrittelee ensi kertaa myös sanktiot, mikäli direktiiviä ei noudateta.
– EWC-direktiivi on kansallisen edunvalvonnan kannalta tärkeää, sillä monet EU-maiden yrityksissä tehdyt päätökset vaikuttavat myös meihin Suomessa. Myös muutamat meillä tehdyt järjestelyt vaikuttavat muualla EUssa, kuten vuoden 2008 Nokia Bochumin tapaus, Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden, IN:n, asiamies Daniel Valtakari kertoo.
– Päätös tehtaiden lakkauttamisesta tehtiin Suomessa, vaikutus tuntui tehtaan lakkauttamisena Saksassa ja toiminnan kasvattamisena Romaniassa.
Tärkeimmät muutokset uudistetussa direktiivissä koskevat tiedottamista ja kuulemista sekä ylikansallisuutta.
Työnantajan on tiedotettava asioista työntekijöille niin hyvissä ajoin, että asiaan on aikaa ja mahdollisuus paneutua ja että työntekijät voivat käyttää asiantuntijoiden apua ja ehtivät valmistautua työnantajan konsultointiin.
– Tiedottamisen on tapahduttava ennen päätöksentekoa. Tämä kohta on nyt ilmaistu selvemmin kuin aiemmin. Valitettavasti puuttuvat yhä selvät rajat sille, kuinka aikaisin informaatio on annettava, Valtakari toteaa.
Kuulemisessa käydään dialogia työnantajan ja työntekijäedustajien välillä. Tämä on tehtävä niin, että työntekijöiden edustajat voivat tuoda esiin mielipiteensä saamansa materiaalin ja informaation perusteella. Materiaalin täytyy sisältää tietoja suunnitelluista toimista. Kaiken on tapahduttava kohtuullisen ajan sisällä.
Myös kuulemisen on myös tapahduttava ennen päätöksentekoa.
Ylikansallisuus käsittää kaikki merkittävät asiat
Ylikansallisuus on nyt määritelty niin, että se koskee kaikkia kysymyksiä, jotka vaikuttavat Eurooppa-tason työntekijöihin.
– Riittää, että päätös on tehty yhdessä maassa ja vaikutukset näkyvät toisessa tai useammassa maassa, Valtakari sanoo.
– Sen lisäksi ilmaistaan myös toiminnan merkitys Eurooppa-tasolla. Tämä selvennys vähentää argumentoinnin määrää ylikansallisuudesta puhuttaessa.
Tarkennettu direktiivi määrittelee myös sanktiot, mikäli direktiiviä rikotaan. Sanktioiden on oltava ennaltaehkäiseviä, tehokkaita ja suhteessa tapahtuneeseen.
– Aiemmat sanktiot eivät ole olleet todellisia, mikä on voimakkaasti estänyt niiden toteuttamisen. Esimerkiksi Britanniassa sanktio on yhtä kuin sakko eli hyvin pieni. Odotamme mielenkiinnolla, miten sanktiot sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön.
Valtakarin mielestä EWC-toiminnan muutokset eivät saa jäädä tähän, vaan asiasta on käynnistyttävä uusi prosessi tulevaisuudessa.
– Tavoitteemme on saada neuvottelut uudelleen käyntiin 4–6 vuoden kuluttua, kun olemme keränneet kokemusta ja kehittäneet ay-liikkeen puolella EWC-toimintaa. Palkansaajien tavoitteita on vielä jäljellä.
Teksti: Ira Laitakari-Svärd
