Mistä on insinöörit tehty?

31.7.2013

Pienet tytöt on tehty sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista. Pienet pojat on tehty etanoista, sammakoista ja koiran häntätupsukoista. Mutta mistä on pienet ja isommatkin insinöörit tehty?

Insinöörin osaaminen ja ammattitaito rakentuvat vahvaan matemaattis-luonnontieteelliseen pohjaan. Tästä syystä insinööriopinnoissa tahkotaan jonkun mielestä jo kyllästymiseen asti matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa eri muodoissa ja erilaisin menetelmin. Kun on kerran luonut itselleen vahvan osaamispohjan, sitä on helppo laajentaa ja muokata kulloistakin tarvetta vastaavaksi.

Vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan lisäksi ammattitaitoinen insinööri tarvitsee oman alansa työkokemusta. Neljä vuotta koulun penkillä nenä kirjassa kiinni ei tee kenestäkään osaavaa insinööriä vaan mukaan tarvitaan myös käytännön osaamista.

Insinööriopintoihin kuuluu pakollisena 30 opintopisteen työharjoittelu. Mikään ei tietenkään estä, ja on jopa suotavaa, hankkia kokemusta enemmän. Mitä laajempi ja pidempi työkokemus insinööriopiskelijalla on valmistumisvaiheessa, sitä paremmin hän sijoittuu työelämään.

Liiton tekemät tutkimukset ovat vahvasti osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden. Opiskeluaikana hankittu kokemus viitoittaa pitkälti sen tien, jolle insinööri valmistuessaan sijoittuu ja kokemuksen merkitys näkyy niin palkkauksessa kuin asematasossa.

On vaikea kuvitella kenenkään osaavan johtaa tai suunnitella jotain sellaista, johon ei ole itse ruohonjuuritasolla tutustunut. Tästä syystä liiton kantava ajatus on nousujohteinen urakehitys eli aloitetaan suorittavalta tasolta ja hakeudutaan sen jälkeen aina vaativampiin ja haastavampiin tehtäviin. Tällä tavalla tuleva insinööri saa vahvan ammatillisen osaamisen jo opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen työelämään sijoittuminen on huomattavasti sujuvampaa ja palkitsevampaa.

Insinöörin ura ei ala vasta valmistumisvaiheessa vaan jo sillä hetkellä, kun hän ensimmäisen kerran astuu koulunsa ovista sisään insinööriopiskelijana. Opintojen alussa kaukaisuudessa häämöttävä insinöörin työura ei välttämättä tunnu ajankohtaiselta ja tärkeältä, mutta se on hyvä pitää mielessä alusta asti. Kesätöiden ja työharjoitteluiden kynnyksellä on syytä miettiä tovi, mitä todella haluaa tehdä ja mikä palvelisi omaa urakehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ulla-Mari Pasala
Uuden Insinööriliiton asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 10.12.2018

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseksi kannattaa perustaa pitkäaikainen komitea, esittävät professori Tommi Hoikkala ja dosentti Tomi Kiilakoski.

Artikkelit 5.12.2018

Ohjelmistoinsinööri tekee töitä palkansaajana, kehittää vapaa-ajalla yrityksensä palvelua ja yrittää omistaa aikaa myös perheelleen.

Artikkelit 3.12.2018

Tietotyö muuttuu yhä verkostomaisemmaksi ja ylittää organisaatiorajoja. Ulkopuolisen asiantuntijan aikaa saa ostettua nappia painamalla.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.