Matematiikan osaaminen vaihtelee maakunnissa

14.3.2017

Suomalainen koulujärjestelmä ei pysty kuromaan umpeen oppilaiden matematiikan taidollisia eroja. Osalla opiskelijoista osaaminen taantuu kolmasluokkalaisen tasolle toisen asteen lopussa. Toki järjestelmässä on syntynyt paljon hyviä osaajia ennen kaikkea pitkän matematiikan ansiosta.

– Matematiikan osaaminen eriytyy jo perusopetuksessa. Erot laajenevat toisen asteen koulutuksessa, erityisasiantuntija Jari Metsämuuronen sanoo.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut samoja oppilaita neljä kertaa vuosina 2005–2015: peruskoulun kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla sekä toisen asteen lopussa joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. Tutkimuksen vastaajat ovat kattavasti ympäri Suomea; viimeisessä vaiheessa heitä oli yli 2 000.

Karvissa työskentelevä Metsämuuronen kertoo, että matematiikan taidot poikkeavat maakuntatasolla. Esimerkiksi Kainuussa ja Päijät-Hämeessä sekä lukioissa että ammattioppilaitoksissa on hyviä matematiikan osaajia. Toisaalta Keski-Pohjanmaalla ennen kaikkea ammattikoululaiset pärjäävät hyvin matematiikassa.

Oikeusturva heikkenee

Metsämuuronen näkee lukio-opiskelijoiden tasa-arvon olevan uhattuna. Arvioinnin mukaan heikoimmin menestyneiden lukioiden matematiikan päättöarvosana 9 vastaa parhaiten menestyneiden lukioiden arvosanaa 5.

– Hyvässä koulussa vitosen saaja on absoluuttiselta osaamiseltaan parempi kuin heikosti menestyneen koulun ysin oppilas, Metsämuuronen sanoo.

– Kun he hakevat samoihin jatko-opintoihin, niin osana prosessia käytetään kyseistä arvosanaa. Ysin oppilas valitaan.  

Monet hakevat ammattikorkeakouluihin ammatillisen koulutuksen tutkintotodistuksella. Heillä osaamisen erot eivät ole niin rajuja kuin lukioiden puolella.

Opiskelijoiden oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi Karvi suosittelee, ettei arvosanaa ei pidä käyttää keskeisenä valintakriteerinä.

Lisää matematiikan opetusta

Erityisasiantuntija enteilee, että myös insinöörikoulutukseen hakeutuvien matematiikan osaaminen on laskussa. Hänen mukaansa on syytä kehittää opetusta, jotta taidot saadaan tarvittavalle tasolle.

– Yleinen suuntaus koulutuksessa on sen nopea läpikäynti. Kaikille taataan, että läpi päästään, Metsämuuronen kärjistää.

Jos suuntaus jatkuu, riskinä on osaamisen tason yleinen heikkeneminen. Ajatusharha matematiikan osaamisen tarpeettomuudesta pitää murtaa.

Jari Metsämuurosen mielestä asiantuntijan pitää tietää. Hänellä on oltava muutakin kuin googlattava tieto tai jonkun muun ohjelmoima laskukaava käytössään.

Teksti: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 12.6.2018

Äänekoski houkuttelee uusia yrityksiä Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Elokuussa toimintansa aloittanut biotuotetehdas tarjoaa ekosysteemin, josta myös muut hyötyvät.

Artikkelit 7.6.2018

Vuosilomalain kokonaisuudistus on tyssännyt aikapulaan. Työmarkkinajärjestöistä ja ministeriön virkamiehistä koostunut työryhmä päätyi jo keväällä toteamaan, ettei aika riitä.

Artikkelit 5.6.2018

Viime kesänä 85 prosenttia insinööriopiskelijoista oli kesätöissä, jotka olivat useimmiten kokopäiväisiä. Viidennes työskenteli kesän vuorotöissä.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.