Luvassa heikkenevää

2.4.2014

Maan hallitus päätti viikko sitten valtiontalouden kehyksistä ja talouden suunnitelmasta seuraaville vuosille. Arkikielessä neuvotteluja kutsutaan kehysriiheksi. Julkisuudessa kehysriihi on näkynyt ennen kaikkea keskusteluna leikkauksista. Makrotasolla kehysriihessä päätettiin 2,3 miljardin sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan 2015 ja loput 2016–2018.

Budjetin leikkaamisen ja talouskurin lisäksi paketti sisältää toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ruokkia kasvua ja työllisyyttä. Jos toimenpiteet osoittautuvat oikeiksi, talouden piristymisen myötä ne näkyvät jokaisen arjessa. Pahimmillaan ne jäävät hajanaiseksi valtion rahanmenoksi.

Periaate teollisuuden roolin tunnustamisesta on kuitenkin hyvä. Kasvuun tähtäävät toimenpiteet rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta, sitä mitä me kaikki yhdessä omistamme.

Monien korotusten vaikutusta euromääräisenä on vaikea arvioida yksilökohtaisesti, koska todellinen vaikutus määräytyy kunkin verotuksen mukaan.  Palkansaajien osalta päätösten vaikutukset näkyvät jokaisen kukkarolla. Tuloverotus kiristyy, kun verotusta ei tarkisteta kustannusten tason nousun mukaisesti vuonna 2015.  Yhdistettynä odotettuihin työeläkemaksujen muutoksiin sekä arvioituun ansio- ja hintakehitykseen tämä tarkoittaa keskituloiselle palkansaajalle 0,3 prosenttiyksikön veronkorotusta.

Lisäksi suurimpien tulojen niin sanottua solidaarisuusveroa peritään edelleen ja sen alaraja lasketaan 90 000 euroon. Veron vaikutus on kahden prosenttiyksikön suuruinen. Pääomatuloverotusta kiristetään sekä ylimmän veron rajan laskulla, että tämän kannan yhden prosentin nostolla. Perintöverotus kiristyy prosentilla ja yli 1 miljoonan veroluokka muuttuu pysyväksi.

Suurta osaa työssäkäyvistä kirpaisee työmatkakulujen verovähennysoikeuden pienentäminen. Vähennystä pienennetään nostamalla omavastuuosuus 750 euroon. Näin vähennyskelvoton osuus kasvaa 150 eurolla. Koska työmatkakulut vähennetään verotettavasta ansiotulon määrästä, merkitsee tämä keskituloiselle palkansaajalle noin 60 euron menetystä vuodessa.

Liikkumisen hinta nousee myös, kun polttonesteiden verotusta kiristetään. Vielä ei tiedetä, miten korotus toteutetaan, mutta tasaisesti jaettuna bensiinin ja dieselin hinta nousisi 1-2 senttiä litralta. Lisäksi ajoneuvoveroa korotetaan noin 20 prosenttia, korotuksen suuruuden riippuen myöhemmin päätettävästä korotustavasta.

Harva pärjää ilman sähköä, jonka hinta sekin nousee. Kerrostalossa asuvalle, 2000 kilowattituntia vuodessa käyttävälle tämä merkitsee 8 euron lisäkulua vuodessa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa korotuksen vaikutus on 75 euroa vuodessa.

Asuntovelkaisten asuntolainan korkovähennystä pienennetään edelleen 5 prosenttiyksikköä, eli kun asteittainen vähennys on valmis, niin enää 50 prosenttia lainan koroista on vähennettävissä. Tupakkaveron korotus tuo tupakoijille noin 40 sentin korotuksen askille.  Lisäksi lapsilisiä leikataan.

Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta leikataan myös valtion leikatessa omaa osuuttaan. Tämänkin käytännön toteutus on vielä auki. Hallitus on viestittänyt, että leikkaus kohdistetaan suurimpiin ansiosidonnaisiin korvauksiin.

Petteri Oksa
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 28.6.2018

Nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintojen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Artikkelit 25.6.2018

Sosiokratia eli itseohjautuva hallinto tekee hierarkiasta matalan. Työntekijät päättävät yhdessä yrityksen asioista.

Artikkelit 12.6.2018

Äänekoski houkuttelee uusia yrityksiä Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Elokuussa toimintansa aloittanut biotuotetehdas tarjoaa ekosysteemin, josta myös muut hyötyvät.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.