Lohkoketju nopeuttaa tavaroiden kulkua

14.12.2017

Suomessa kehitetty lohkoketjusovellus seuraa tavaraliikennettä Muugan satamassa Virossa. Sovellus jakaa ajantasaista tietoa konttien liikkeestä ja tehostaa kuljetuksia.

Pitkistä kuljetusketjuista kehittyy usein sama ongelma: ketjun yritykset eivät saa tavaroiden liikkeistä tarpeeksi tietoa. Ongelmaa tutkitaan Smartlog-hankkeessa, jonka tavoite on lyhentää tavaraliikenteen kuljetusaikoja Suomesta Skandinavian ja Baltian kautta Eurooppaan kulkevilla väylillä.

Hankkeessa kerätään Muugan satamassa toimivilta kuljetusyrityksiltä dataa konttien liikkeistä, ja tieto jaetaan lohkoketjusovelluksen kautta.

– Datan perusteella tutkitaan, missä on pullonkauloja, kertoo ohjelmistokehittäjä Sami Hongisto Propentukselta.

Propentus vastaa Hyperledger-lohkoketjuteknologiaan perustuvan sovelluksen toteuttamisesta. Hanketta johtaa Kinno eli Kouvola Innovation -yhtiö. Mukana on kumppaneita Latviasta, Ruotsista ja Virosta.

Pitää opetella itse

Lohkoketjun kanssa työskentely ei Hongiston mukaan eroa juurikaan normaalista ohjelmistokehityksestä.

– Aikaisempiin projekteihin verrattuna nyt olen joutunut opiskelemaan enemmän, koska kyseessä on suhteellisen uusi ja monimutkainen teknologia, Hongisto sanoo.

Hongisto valmistui tietotekniikan insinööriksi kolme vuotta sitten Saimaan ammattikorkeakoulusta. Hänen kanssaan lohkoketjusovellusta kehittää Propentuksella kahdeksan henkilöä.

Sovelluksen seuraavan version kehitystyöt ovat käynnissä. EU-hankkeessa on asetettu tavoitteeksi, että lohkoketjusovellus tehostaa kuljetuksia kolme prosenttia. Smartlog-hanke saa Euroopan unionin Interreg Central Baltic -ohjelman rahaa. Budjetiltaan 2,2 miljoonan euron hanke alkoi syyskuussa 2016 ja kestää kolme vuotta.

Teknologia yleistyy Suomessa

Suomessa on käynnissä monta lohkoketjua hyödyntävää hanketta. Tutkija Petri Honkanen Arcada-ammattikorkeakoulusta kuitenkin arvioi, etteivät suomalaiset ole kehityksen kärjessä. Hänen mukaansa johtava asema uuden teknologian kehittämisessä vaatii panostuksia yrityksiltä ja valtiolta.

– Teknologian hyödyntäminen eri teollisuuden aloilla ja yhteiskunnallisissa palveluissa lisää tuottavuutta ja pienentäisi kustannuksia, Honkanen uskoo.

Suomalaisista lohkoketjuteknologiaa kehittäneistä yrityksistä Honkanen luettelee energiayhtiö Fortumin, OP- ja Nordea-pankin, vakuutusyhtiö Lähitapiolan ja teknologiayhtiö Nokian. Alalle on syntynyt monta kasvuyhtiötä, kuten Aekraes, Chainfrog, Inbot, Soma ja Streamr.

Uusi teknologia myllää Honkasen mukaan työmarkkinoita. Välittäjiä tuottajan ja loppukäyttäjän välillä ei tarvita entiseen tapaan, joten esimerkiksi pankeista, vakuutuslaitoksista, sähköyhtiöistä ja kuljetusyhtiöistä voi hävitä työpaikkoja.

– Koodarit ja konseptinsuunnittelijat ovat se ryhmä, joilla työt lisääntyvät, Honkanen arvioi.

Lohkoketju on teknologia, joka hajauttaa tietoa toisiinsa kytkeytyneiksi lohkoiksi. Tämä tekee tiedosta luotettavaa ja estää sen väärentäminen. Tunnetuin lohkoketjusovellus on virtuaalivaluutta bitcoin, mutta teknologiaa voidaan hyödyntää missä tahansa tietokannassa.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto 
Kuva: Annika Valokari-Tähtinen

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 12.6.2018

Äänekoski houkuttelee uusia yrityksiä Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Elokuussa toimintansa aloittanut biotuotetehdas tarjoaa ekosysteemin, josta myös muut hyötyvät.

Artikkelit 7.6.2018

Vuosilomalain kokonaisuudistus on tyssännyt aikapulaan. Työmarkkinajärjestöistä ja ministeriön virkamiehistä koostunut työryhmä päätyi jo keväällä toteamaan, ettei aika riitä.

Artikkelit 5.6.2018

Viime kesänä 85 prosenttia insinööriopiskelijoista oli kesätöissä, jotka olivat useimmiten kokopäiväisiä. Viidennes työskenteli kesän vuorotöissä.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.