Lentovero ei pelasta maailmaa

1.8.2018

Ruotsissa otettiin käyttöön lentovero. Suomessa viimeksi Vihreät kesäkuun puoluekokouksessaan haikaili meillekin järjestelmää, jolla rangaistaan lentämisestä. Tarkoitus on hyvä, sillä lentoliikenne tuottaa jo 3–5 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Tosin maapallolla lentoliikenteen määrä kasvaa Suomen rajojen sisällä tehtävistä rangaistustoimista huolimatta, joten meidän tekemillä verotuspäätöksillä ei maailmaa pelasteta.

Nykyään käytössä oleva keino torjua lentomatkustuksen päästöjä on kompensointi eli hiilinielujen rakentaminen. Käytännössä puhutaan esimerkiksi puiden istuttamisesta kehitysmaihin.

Autoista ei tosin kehitetty lähes nollapäästöisiä puita istuttamalla, vaan panostamalla tuotekehitykseen. Verotuksella on tässä ollut kuluttajien valintoja ohjaava vaikutus. Ehkä lentoyhtiöillekin pitäisi tarjota porkkanoita, jotka painostavat hankkimaan mahdollisimman vähäpäästöisiä koneita.

Lentoliikenteen päästöissä tullaan insinöörikunnan ansiosta näkemään vastaava kehitys, mitä olemme nähneet autojen kohdalla. Lentokoneiden käyttöikä ja tekniset vaatimukset ovat kuitenkin sellaisia, että näillä näkymin joudumme odottamaan vielä 2030-luvulle, ennen kuin ensimmäiset todella läpimurtavaa tekniikkaa käyttävät koneet saadaan tuotantoon.

Yksi lupaava tulevaisuuden lentokone on D8, jonka konsepti on lähtöisin MIT:stä. Konetta kehittää Aurora Flight Sciences -yhtiö Nasan tuella. Sen lasketaan mahdollistavan 71 prosentin vähennyksen polttoaineenkulutukseen ja jopa 90 prosentin vähennyksen typenoksidipäästöihin kuin vastaavan kokoisen koneet nykyään.

Eikä kehitys ole nytkään paikallaan polkenut, vaikka isoja hyppyjä ei ole tapahtunut. Kehitys ei vain toistaiseksi ole ollut riittävää ottaen huomioon liikennemäärän kasvun. Ja ei, me emme vieläkään ratkaise globaalia ongelmaa nostamalla lentojen hintoja Suomessa.

Onneksi meillä on humanististen – ja muiden käytännöistä kauempana olevien tieteiden – lisäksi olemassa insinööritieteet, jotka tämänkin ongelman aikanaan ratkaisevat. Ei puita istuttamalla, vaan kehittämällä teknologioita, jotka tekevät lentämisestä lopulta lähes päästötöntä. Niin se maailma pelastuu, luonnontieteitä ymmärtämällä ja soveltamalla – insinöörityöllä.

Kalle Kiili
Insinööriliiton kehityspäällikkö

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 10.12.2018

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseksi kannattaa perustaa pitkäaikainen komitea, esittävät professori Tommi Hoikkala ja dosentti Tomi Kiilakoski.

Artikkelit 5.12.2018

Ohjelmistoinsinööri tekee töitä palkansaajana, kehittää vapaa-ajalla yrityksensä palvelua ja yrittää omistaa aikaa myös perheelleen.

Artikkelit 3.12.2018

Tietotyö muuttuu yhä verkostomaisemmaksi ja ylittää organisaatiorajoja. Ulkopuolisen asiantuntijan aikaa saa ostettua nappia painamalla.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.