Lähetetyille työntekijöille sovittiin reilu palkka

1.3.2018

EU-instituutiot saavuttivat viime yönä sovun lähetettyjen työntekijöiden aseman uudistamisesta EU:ssa.

Hanke lähetettyjen työntekijöiden aseman parantamiseksi on ollut käynnissä pitkään, ja prosessia on sävyttänyt muun muassa jakolinja itäisten ja läntisen EU-jäsenmaiden välillä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin.

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto pitää sopua hyvänä uutisena reilumman Euroopan kannalta.

– Jatkossa samasta työstä samassa paikassa maksetaan sama palkka. Halpatyövoiman hyväksikäyttö vaikeutuu. Tätä myös Suomen ammattiyhdistyliike on halunnut.

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan toiseen EU-maahan töihin siirtyvää henkilöä kuten vaikkapa puolalaista rakennusmiestä, joka lähetetään määräajaksi töihin saksalaiselle työmaalle.

Suomeen muualta lähetetyille työntekijöille on jo tähän asti pitänyt maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa. Monissa muissa maissa tilanne on kuitenkin ollut huonompi.

Suomen kannalta tärkeä muutos uudistuksessa on se, että matka-, majoitus- ja ruokailukulut alettaisiin korvata Suomeen lähetetyille työntekijöille.

Jäsenmaiden lisäksi myös Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä tuore neuvottelutulos.

Lähetettyjä työntekijöitä työskentelee myös insinöörialoilla ja etenkin tietoalalla.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.