Kymmenen tikkua laudalla

4.5.2017

Moni muistaa lapsuudestaan pelin kymmenen tikkua laudalla. Leikki alkoi sillä, että laudalle asetetut tikut polkaistiin ilmaan. Etsijänä toimivan tarkoitus oli kerätä ne mahdollisimman nopeasti, jotta tämä pääsi sitten hakemaan piiloon menneitä. Jos joku etsittävistä pääsi salassa laudalle, taas lensivät tikut.

Kun tarkastelee syksyn neuvottelukierrokseen valmistautuvia työmarkkinoita, leikki tulee mieleen. Kukin osapuoli kerrallaan lennättää tosiasiat, tikut, ilmaan. Ne pyritään levittämään mahdollisimman laajalle, jotta toisilla kestää kerätä ne. Sillä välin jää tilaa omille totuuksille, joiden levittämistä on hyvä jatkaa ainakin siihen asti, että toisten faktat ovat kasassa.

Suomalaisella työnantajalla on nyt vähän vaikeaa. Samaan aikaan pitäisi kertoa, että nyt menee hyvin ja toisaalta muistuttaa, että palkankorotuksiin ei ole varaa.

Yksi ilmaan heitetyistä totuuksista on se, että palkankorotukset luovat kestämätöntä kustannuspainetta yrityksille. Tässä pitää muistaa, että esimerkiksi teollisuudessa palkkojen osuus kustannuksista on pieni. Yhden prosentin korotus palkoissa nostaa kustannuksia vain kymmenyksiä tästä.

Ilmassa leijailee myös ajatus siitä, että paikallisesti sovitut palkankorotukset ovat autuus. Tosiasia kuitenkin on, että jos korotukset jätetään yritystasolla sovittavaksi, niin suuri osa jää vaille palkankorotusta.

Kansainvälinen kustannuskilpailukykymme on kuuleman mukaan edelleen heikko. Huolimatta siitä, että suhteessa keskeisiin kilpailijoihin se on parantunut ainakin vuodesta 2013 alkaen. Sitä paitsi euroissa mitaten palkkamenomme ovat joko samalla tai huonommalla tasolla kuin kilpailijoilla.

Mahdollisimman kauas on yritetty lennättää sekin totuus, että keskusjärjestöjen solmima kilpailukykysopimus kiristää merkittävästi palkansaajien verotusta ensi vuonna. Se on syytä muistaa ja pitää esillä yhtenä keskeisenä asiana.

Olisi hämmästyttävää, jos noususuhdanteessa oleva Suomi leikkaisi ihmisten ostovoimaa. Jos hallitus ei kuittaa veronkiristyksiä pois pöydältä, on niiden kompensoiminen hoidettava palkkapöydissä.

Kilpailukykysopimukseen liittyy myös kysymys työajan pidentämisestä. Siitä on pystyttävä keskustelemaan totuudenmukaisesti. Valitettavasti tähän totuuteen liittyy paikallista sanelua ja tuottavuuden kannalta huonoja ratkaisuja.

Monta muutakin tikkua on ilmassa. Ne liittyvät jaksamiseen eli esimerkiksi vapaa-ajalla matkustamisen korvaamiseen, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, luottamusmiesten asemaan ja niin edelleen. Suurimmat tikut liittyvät palkankorotuksiin ja niiden toteuttamiseen. Siinä on työmarkkinasyksylle haastetta.

Myönteisen ostovoimakehityksen turvaamisen luulisi olevan itsestäänselvyys noususuhdanteessa. Toivottavasti saamme kerättyä riittävästi totuuksia, jotta tämä tavoite voidaan turvata.

Petteri Oksa
Insinööriliiton neuvottelujohtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.12.2017

Suomessa kehitetty lohkoketjusovellus seuraa tavaraliikennettä Muugan satamassa Virossa. Sovellus tuo ajantasaista tietoa konttien liikkeestä ja tehostaa kuljetuksia.

Artikkelit 8.12.2017

Monipuolisessa seminaarissa pohdittiin ylempien toimihenkilöiden työelämää eri näkökulmista. Alustajina oli muun muassa tutkijoita, virkamiehiä ja yritysten edustajia.

Artikkelit 5.12.2017

Pelialalle syntyi uusi edunvalvoja, kun patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi tänään Peliala ry:n yhdistysrekisteriin.

Insinööri–näköislehti Arkisto