Kyllä oppi ojasta nostaa

7.10.2016

Valtakunnassa puhutaan paljon työttömyyden kuluista ja sen vähentämisestä. Työttömiä on noin kymmenkertainen määrä vapaisiin työpaikkoihin nähden, joten tilanne on haastava.

Jokin aika sitten televisiossa oli ohjelma, jossa puhuttiin muun muassa työttömyydestä. Meille television katselijoille kerrottiin Suomessa olevan paljon tekemätöntä työtä. Kuulemma esimerkiksi junan ikkunasta katsomalla näkee, että perkaamatonta metsää on aika paljon.

Voi olla niinkin, mutta ei vaikuta kovinkaan kestävältä ratkaisulta, jos kaikki 7 000 suomalaista työtöntä insinööriä vetää Kontio-saappaat jalkaan ja lähtee risusavottaan. Tuohon tehtävään kun on omat osaajansa, jotka ovat käyneet asianmukaisen koulutuksen. Insinööri noin 30 000 euron tutkintoineen olisi aika kallis harrastelija metsätöihin.

Se lienee toisaalta selvää, että Suomessa ei ole insinööripulaa. Lähinnä tarjolla on runsaasti osaavaa työvoimaa. Toki joillain paikkakunnilla tai osaamisalueilla voi olla pistemäisiä tarpeita, mutta näiden tarpeiden täyttäminen onnistunee parhaiten lyhyehkön täydennyskoulutuksen kautta. YAMK-tutkinnon suorittaminen vie noin vuoden ja muita täydennyskoulutuksia voi suorittaa muutamasta kuukaudesta kahden vuoden kokonaisuuksiin asti.

Perusongelma on, että koulutuksiin pääsee kyllä talouden kannalta helposti, jos on töissä. Aikuiskoulutustuella rahoitettua opintovapaa on käytössä osaamisen päivittämistä varten. Työttömän tilanne on näiltä osin lohduton. Te-keskus tulkitsee helposti kouluttautujan olevan työmarkkinoiden ulkopuolella, jolloin ansiosidonnainen päiväraha jää saamatta. Kannattaa siis pysyä kotona, jottei oma talous petä.

Tässä on periaatteellinen virhe. Tukikäytännön pitää suosia henkilöä, joka on aktiivinen ja parantaa omaa työmarkkinakelpoisuuttaan opiskelemalla, kun työpaikkoja ei juuri nyt ole tarjolla kaikille. Kyseessä olisi työttömyyden kustannusten näkökulmasta neutraali ratkaisu. Opiskelevalle ihmiselle maksettaisi sama raha kuin kotona olevalle.

Tähän vaaditaan kuitenkin lakimuutos, jota voit tukea allekirjoittamalla kansalaisaloitteen.

Tommi Grönholm
Insinööriliiton järjestöjohtaja
Korjaus 10.10.2016: lisätty ensimmäiseen kappaleeseen "vapaisiin työpaikkoihin".

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.5.2018

Ikääntyneet pystyvät asumaan kotonaan entistä kauemmin, kun julkiset ja yksityiset hoitopalvelut saadaan uudelle teknologia-alustalle.

Artikkelit 4.5.2018

Rakennusten seinät ja jopa ikkunat voivat tuottaa tulevaisuudessa sähköä, kun niiden pintaan tulostetaan läpikuultavia aurinkokennoja.

Artikkelit 24.4.2018

Sairauksien hoito kehittyy entistä yksilöllisemmäksi, kun biopankkien keräämät näytteet lisäävät tietoa lääketieteessä.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

2/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 23.