Kuusi minuuttia lisää aikaa koulutukseen

11.8.2016

Alkukesästä tapasin hyvin paljon Insinööriliiton jäseniä liiton tilaisuuksissa. Kuuma puheenaihe oli kilpailukykysopimus eli kiky ja sen tuoma työajan pidennys. Porukalta ei tuntunut löytyvän ymmärrystä siitä, miten työaikaa pidentämällä lisätään tuottavuutta tai työpaikkoja.

Onhan se loogista: Jos työntekijä tekee nyt viikossa 75 kappaletta applikaattoria ja työajan pidennyksen jälkeen niitä syntyy 80 eivätkä työvoimakulut kasva, niin tuottavuus lisääntyy.

Mutta tietointensiivisillä aloilla, joilla Insinööriliiton jäsenet tyypillisesti työskentelevät, työajan pidennyksen yhteyttä tuottavuuden kasvuun on vaikeampi nähdä. Montako siltaa enemmän siltainsinööri Sievänen suunnittelee? Tuleeko it-järjestelmästä parempi, jos sitä koodataan kuusi minuuttia päivässä pidempään?

Kiky on kuitenkin hyväksytty ja ensi vuonna useimmilla suomalaisilla vuosityöaika pitenee 24 tunnilla. Miten se käytännössä tapahtuu? Aloilla, joilla noudatetaan työehtosopimusta, tehdään työajan pidennys työehtosopimuksen mukaisesti.

Useimmissa työehtosopimuksissa vuosityöajan pidennyksestä sovitaan paikallisesti. Sopimuksen neuvottelee luottamusmies tai luottamusvaltuutettu tai näiden puuttuessa työpaikan henkilöstö. Sopimus tehdään kirjallisesti marraskuun loppuun mennessä ja se on voimassa vuoden kerrallaan.

Työpaikkojen vaihtelevat olot ohjaavat sopimista. Työkaluja työajan pidennykseen voivat olla vaikka liukumasopimukset ja työaikapankit. Työpaikalla voidaan sopia, että työntekijä saa sijoitella työajan pidennyksen omien työtehtäviensä mukaan miten haluaa. Hän voi esimerkiksi tehdä päivittäin kuusi minuuttia, kerran viikossa puoli tuntia tai kerran kuukaudessa kaksi tuntia pidemmän työpäivän.

Työehtosopimuksessa on myös määräyksiä siitä, miten työaikaa lisätään, ellei paikallista sopimusta synny. Kannattaa muistaa, että sekin on paikallista sopimista, että sovitaan, ettei työaikaa pidennetä.

Iso joukko Insinööriliiton jäsenistä työskentelee aloilla, joilla ei noudateta työehtosopimusta. Onkin huomattava, että työaikaa ei pidennetä sopimuksettomilla aloilla.

Palataanpa vielä applikaattoreihin. Onko noille ylimääräisille välineille ostajia? Eikö tässä helposti käy niin, että kun yksi työntekijä tekee vuodessa 240 applikaattoria enemmän kuin ennen, mutta ostaja tilaa niitä saman verran kuin aiemmin, niin 20 työntekijän pajassa tarvitaan enää 19 hengen työpanos?

Kyllä applikaattorien kysyntä pitää ensin saada kasvuun. Käytetään työajan pidennys henkilöstön virkistykseen, työkyvyn ja taitojen ylläpitämiseen sekä koulutukseen, jotta saamme innovatiivisuuden nousuun sekä kehitettyä laadukkaampia ja houkuttelevampia tuotteita. Eiköhän tuottavuus ja työllisyyskin sitä kautta parane.

Minna Anttonen
Insinööriliiton asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.8.2017

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää uuden biotuotetehtaan toiminnan Äänekoskella. Insinöörille käynnistäminen on ainutlaatuinen tilaisuus.

Artikkelit 10.8.2017

Insinöörien osaamista tarvitaan fantasian ja scifin luomisessa, jotta kirjailijat eivät raapustele puuta heinää.

Artikkelit 3.8.2017

Epävarma työsuhde näyttää heikentävän nuorten mielenterveyttä ja yleistä terveydentilaa ainakin Britanniassa. Tutkija uskoo, että tulokset voivat päteä myös Suomessa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.