Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018

Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi.

Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toimeenpanossa on ollut esillä nykyisen koulutusmääriä säätelevän järjestelmän romuttaminen. Keskusteluissa on ollut malli, jossa korkeakoulujen tutkintomäärille asetettaisiin vain minimitavoitteet ilman ylärajaa.

– Kansallisella tasolla koulutusjärjestelmää ja työelämän tarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena. Koulutusmäärien on perustuttava aitoon työelämän tarpeeseen, joka tulee määritellä osaamisen ennakointijärjestelmän kautta. Tätä kokonaisuutta ei voi jättää yksittäisten korkeakoulujen arvioitavaksi heidän omista tarpeistaan lähtien, toteaa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Suomen pitää säilyttää asemansa osaamisyhteiskuntana. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä määriteltiin tavoitteeksi, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Viiden liiton mukaan tavoitetta kohti on ensisijaisesti mentävä tehostamalla koulutuksen läpäisyä, sillä liian moni opintonsa aloittanut jättää ne kesken.

– Jo nyt korkeakoulujen sisäänottomäärät riittävät tavoitteen saavuttamiseen, mikäli saamme koulutuksen läpäisyn sille tasolle, jolla sen tulisi olla. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja tukea sekä jouhevat polut läpi opintojen. Koulutusmäärien lisäämisen sijaan tulee panostaa läpäisyyn, muistuttaa Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.

Liittojen mielestä osaamisen ennakointiin ja keskusteluun koulutustasosta pitää ottaa vahvemmin mukaan myös tutkintoa pienemmät osaamiskokonaisuudet, joilla voidaan tehokkaasti vastata työmarkkinoilla vallitsevaan osaamispulaan.

– Harva korkeakoulututkinnon suorittanut tarvitsee kokonaan uutta tutkintoa. Usein pienemmät, osaamista täydentävät kokonaisuudet riittävät. Monipuoliset jatkuvan oppimisen muodot vähentävät tarvetta moninkertaiseen tutkintokoulutukseen ja vapauttavat paikkoja ensimmäistä tutkintoaan tekeville, Salo huomauttaa.

Saranpään mukaan osaamisen kohtaantohaasteet ympäri Suomea ovat selkeä merkki siitä, että ennakointijärjestelmässämme ja siihen perustuvassa päätöksenteossa on selviä puutteita.

– Osaamiseen nojaavan maan on jatkossa onnistuttava paremmin. On pohdittava, miten mittaamme osaamistasoa ja sen nousua. Pelkästään suoritetuilla tutkinnoilla sitä ei voi arvioida. On otettava huomioon myös tutkintojen sisältö, valmistuneiden sijoittuminen eri aloille ja tutkintoa pienemmät osaamiskokonaisuudet, Saranpää summaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Teknologia työllistää entistä enemmän Euroopassa

4.12.2018 Ohjelmistoteknologian ja teknologiateollisuuden työpaikat kasvavat Euroopassa, selviää kasvuyritystapahtuma Slushissa julkaistusta State of European Tech -raportista. Investoinnit teknologiaekosysteemiin nousivat Euroopassa 23 miljardiin dollariin, kun vielä viisi vuotta sitten summa oli viisi miljardia dollaria. Kovin kasvu Euroopassa tapahtuu ohjelmistopuolella, jonka bruttoarvo kasvaa viisinkertaista nopeutta yleiseen talouskasvuun verrattuna.

Keskusjärjestöt huomioivat työn ilmastovaikutuksia

3.12.2018 YK:n ilmastokokous alkoi Puolan Katowicessa. Kokouksessa tavoitteena on muun muassa saada päätökseen neuvottelut Pariisin sopimuksen säännöstöstä, jolla sopimuksen mukaisia kansallisia toimia arvioidaan. Tänään ilmastokokouksen avajaispäivänä hyväksytään julkilausuma YK:n ilmastosopimuksen osapuolten näkemyksestä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tarpeesta uudistaa taloutta, hillitä päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen.

Nykyisen ansiosidonnaisen vaihtoehdot olisivat kalliita

30.11.2018 Akava puolustaa nykyistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan järjestämistapaa. Se kannustaa jokaista palkansaajaa hankkimaan itselleen ansioihin perustuvan turvan työttömyyden varalle. Selvitysmies Mauri Kotamäki pohti raportissaan ”Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa” kolmea vaihtoehtoa yleisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan toteuttamiseksi. Hän luovutti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laatimansa raportin ministeri Pirkko Mattilalle tänään.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.