Koulutus vaatii myös elinkeinoelämän rahoitusta

13.9.2017

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta elinkeinoelämän rahoitusta voitaisiin lisätä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen vertailunsa jäsenmaiden koulutusjärjestelmistä. Suomi käyttää rahaa koulutukseen vertailun maista kolmanneksi eniten.

Koulutuksen rahoitus painottuu Suomessa poikkeuksellisen paljon julkiseen rahoitukseen. Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä on suppeampi.

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas pitää suomalaisen rahoitusmallin ongelmana julkisen rahoituksen suurta osuutta.

– Elinkeinoelämän rahoituksessa Suomi jää jälkeen verrokkimaista, mikä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla, Saarikangas sanoo.

Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin yliopistoissa mutta rahoitus on vain puolet siitä.

Suomalaisten sijoitus koulutustasovertailussa on tippunut 1990-luvun huipusta. Monessa maassa nuorista aikuisista puolet on korkeakoulutettuja. Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaista. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Saarikangas ei pidä tärkeänä korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta vaan koulutuksen laatua ja työntekijöiden osaamista.

– Olennaista on, että suomalaisilla on riittävä osaaminen tehtävissä, missä he työskentelevät.

Vertailussa näkyy, että koulutus kannattaa. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä on myös töitä. Palkkaa koulutus parantaa Suomessa vain vähän.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käyttöä selvitetään

16.11.2017 Työministeri Jari Lindström asettaa selvityshenkilö Jukka Ahtelan selvittämään työntekijöiden kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä. Akava on nostanut esiin, että yleistyneet kilpailukieltosopimukset jäykistävät tarpeettomasti työmarkkinoita. Salassapitosopimusten ongelmana on erityisesti olematon lainsäädännöllinen perusta. Sopimuksia käytetään yleisesti rinnakkain. – Selvitystyö ehditään tekemään siten, että tämä hallitus ehtii vielä tekemään muutokset, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Insinööriopiskelijat vaativat motivaation mittaamista

15.11.2017 Insinööriopiskelijaliitto IOL näkee opiskelijavalintauudistuksessa potentiaalin katastrofille. Opiskelijavalinnassa pitää korostua tasavertaisuus ja motivaation mittaaminen.

Akava odottaa EU:lta panoksia työmarkkinatoimintaan

13.11.2017 EU:n toimielimet käsittelevät yhteisen julistuksen Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa 17. marraskuuta. Epävirallisen huippukokouksen painotuksena on sosiaalinen ulottuvuus, johon työelämäasiat kuuluvat. Julistuksen hyväksyminen on Akavan mukaan merkittävä askel sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. Keskusjärjestö kehottaa miettimään jo nyt, miten julistus vaikuttaa työmarkkina- ja sosiaalikysymyksiin unionissa seuraavalla komissio- ja parlamenttikaudella.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.