Koulutus vaatii myös elinkeinoelämän rahoitusta

13.9.2017

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta elinkeinoelämän rahoitusta voitaisiin lisätä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen vertailunsa jäsenmaiden koulutusjärjestelmistä. Suomi käyttää rahaa koulutukseen vertailun maista kolmanneksi eniten.

Koulutuksen rahoitus painottuu Suomessa poikkeuksellisen paljon julkiseen rahoitukseen. Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä on suppeampi.

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas pitää suomalaisen rahoitusmallin ongelmana julkisen rahoituksen suurta osuutta.

– Elinkeinoelämän rahoituksessa Suomi jää jälkeen verrokkimaista, mikä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla, Saarikangas sanoo.

Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin yliopistoissa mutta rahoitus on vain puolet siitä.

Suomalaisten sijoitus koulutustasovertailussa on tippunut 1990-luvun huipusta. Monessa maassa nuorista aikuisista puolet on korkeakoulutettuja. Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaista. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Saarikangas ei pidä tärkeänä korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta vaan koulutuksen laatua ja työntekijöiden osaamista.

– Olennaista on, että suomalaisilla on riittävä osaaminen tehtävissä, missä he työskentelevät.

Vertailussa näkyy, että koulutus kannattaa. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä on myös töitä. Palkkaa koulutus parantaa Suomessa vain vähän.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

CGI hakee satoja työntekijöitä

18.1.2018 It-palveluyhtiö CGI:n tavoitteena on työllistää eri puolilla Suomea tuhat uutta nuorta osaajaa vuoteen 2020 mennessä. Viisikymmentä paikkaa on tarkoitus täyttää Future Talent -ohjelmassa Helsingissä 26. tammikuuta. Tuhannen rekrytoinnin tavoite alkoi vuosi sitten. Tähän mennessä yhtiö on palkannut 250 henkeä. CGI rekrytoi nuoria osaajia sekä vakituisiin tehtäviin että palkalliseen harjoitteluun, joka kestää 4–6 kuukautta. Viime vuonna harjoittelijoista kaksi kolmesta rekrytoitiin vakituiseen tehtävään harjoittelujakson päätteeksi.

Te-toimistojen henkilöstö kritisoi aktiivimallia

17.1.2018 Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL vaatii työttömiä kurittavan aktiivimallin muuttamista. Henkilöstö pitää vuoden alussa voimaan tullutta mallia kohtuuttomana osalle työttömistä. Aktiivimallin toteuttamiseen vaadittavat te-toimistojen toimenpidevelvoitteet ovat henkilöstön mielestä kohtuuttomia, koska resurssit ovat liian vähäiset. Ilman lisärahoitusta ei voida huolehtia siitä, että kaikki työttömät saadaan aktiivitoimien piiriin.

Työsuojelu vaatii parantamista

16.1.2018 Suomessa työsuojelun tila on vasta hyvällä perustasolla, ja muuttuva työ vaatii koko ajan kehittämistä. Työsuojelun tilaa selvitettiin marraskuussa Työsuojelupaneelissa. Työsuojelun vaikuttavuudesta vastaajat antoivat keskimäärin kouluarvosanan 7,6. Muuttuva työ edellyttää työsuojelun jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, mutta tähän ei tunnu löytyvän työpaikoilla aikaa.

Insinööri–näköislehti Arkisto