Koulutus vaatii myös elinkeinoelämän rahoitusta

13.9.2017

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta elinkeinoelämän rahoitusta voitaisiin lisätä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen vertailunsa jäsenmaiden koulutusjärjestelmistä. Suomi käyttää rahaa koulutukseen vertailun maista kolmanneksi eniten.

Koulutuksen rahoitus painottuu Suomessa poikkeuksellisen paljon julkiseen rahoitukseen. Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä on suppeampi.

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas pitää suomalaisen rahoitusmallin ongelmana julkisen rahoituksen suurta osuutta.

– Elinkeinoelämän rahoituksessa Suomi jää jälkeen verrokkimaista, mikä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla, Saarikangas sanoo.

Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin yliopistoissa mutta rahoitus on vain puolet siitä.

Suomalaisten sijoitus koulutustasovertailussa on tippunut 1990-luvun huipusta. Monessa maassa nuorista aikuisista puolet on korkeakoulutettuja. Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaista. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Saarikangas ei pidä tärkeänä korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta vaan koulutuksen laatua ja työntekijöiden osaamista.

– Olennaista on, että suomalaisilla on riittävä osaaminen tehtävissä, missä he työskentelevät.

Vertailussa näkyy, että koulutus kannattaa. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä on myös töitä. Palkkaa koulutus parantaa Suomessa vain vähän.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Työntekijät tylsistyvät haasteiden puutteeseen

21.9.2017 Korkeasti koulutetut työntekijät voivat tylsistyä työssään, jos he eivät pääse käyttämään kykyjään. Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju tutki väitöskirjassaan suomalaisten valkokaulustyöntekijöiden tylsistymistä työelämässä sekä sen yhteyttä muun muassa työhyvinvointiin. Tylsistyminen ei rajoitu vain tietyntyyppisiin töihin vaan uhkaa työntekijöitä alasta riippumatta. Tylsistyminen haittaa sekä yksilöä että koko organisaatiota. Työhyvinvointi heikkenee, ja halu vaihtaa työpaikkaa kasvaa.

Päivärahan saajien määrä kasvoi hiukan

21.9.2017 IAET-kassan ansiopäivärahan saajien määrä nousi hiukan heinäkuusta, kuten aiempinakin vuosina. Ansiopäivärahaa sai elokuussa 7 477 henkilöä. Saajien määrä nousi 5,2 prosenttia kesäajasta. Kassan jäsenistön työttömyysaste oli elokuussa 3,9 prosenttia. Uusien työttömien määrä nousi hiukan heinäkuusta mutta oli edelleen selvästi viime vuoden keskiarvoa alempana. Ensimmäistä kertaa tai pidemmän tauon jälkeen päivärahaa IAET-kassasta hakeneita henkilöitä oli elokuussa 665, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin heinäkuussa.

Hallitus esittää kannusteita yrittäjyyteen ja liikkuvuuteen

19.9.2017 Maan hallitus esittää eduskunnalle työttömyysturvalain muuttamista siten, että työtön voisi aloittaa yritystoiminnan ja saada työttömyysetuutta neljältä kuukaudelta yritystoiminnan estämättä. – Työttömyysturvajärjestelmän pitää tukea työttömän mahdollisuuksia työllistyä joko työsuhteessa tai yrittäjänä, työministeri Jari Lindström sanoo.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 39.