Kohtuullisuus kunniaan

28.2.2014

Kuten arvata saattaa, työmaalla viikon kahvituntien kestoaihe on ollut kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen Sotshissa sattunut varsin ikävä työtapaturma. Sellaiseksihan se on laskettava, yhden tai kahden liian oluen ottaminen. Toisissa olosuhteissa voitaisiin toki puhua myös vapaa-ajan tapaturmasta.

Olemme pitäneet Arhinmäen julkista ryöpytystä ja paheksuntaa jossain määrin kohtuuttomana. Kuten kokeneimmat tietävät, alkoholin nauttiminen jääkiekon pronssimitalin voittamisen jälkeisessä euforisessa tilassa on yhtä tarkkaa puuhaa kuin pärekaton kulotus; pieneenkään virhearviointiin ei ole varaa.

Ei Arhinmäki ole ensimmäinen eikä viimeinen suomalainen mies, jolla suuren juhlan hetkellä nautitun alkoholin annostelu menee rahtusen ylärekisterin puolelle. Joten kuulehan sie Paavo, ainakin meidän puolestamme asia on tällä selvä ja unohdettu.

* * *

Lausunnoissaan aina niin harkitseva ja kaukaa viisas Nieminen rohkeni jopa esittää ministerille jonkinlaista mitalia, jos ei nyt aivan itsenäisyyspäivänä niin jonakin pienempänä juhlapyhänä, vaikka vappuna.

Kaipasimme perusteluja, ja niitä myös saimme. Kesken juhlien sammahtamisen Nieminen ohitti olankohautuksella. Sen sijaan ministerille irtosi krediittiä rohkeudesta.

– Se on kuulkaa harva suomalainen uskaltanut näyttää keskisormea norjalaisille hiihtosankareille puhumalla voitelun ja lääkityksen kohdalle osumisesta, vaikka monella on tehnyt mieli jo vuosien ajan. Ja kuin pisteeksi iin päälle sama mies ei suostu tapaamaan venäläistä ministeriä, vaikka kuinka kutsutaan. Harvinaisen suoraselkäinen mies, Nieminen vuodatti.

* * *

Sievänen luki tapansa mukaan päivän Helsingin Sanomat aamukahvipöydässä tänään perjantaina, vanhanaikaisena ihmisenä tietenkin paperisena. Kun nuo eläkeneuvottelut ovat käynnistymässä, toivon mukaan niiden lopputulokseen jollakin tavalla vaikuttavat ihmiset lukivat myös aamun Hesarin, ja tarkasti.

Taloussivulla nimittäin kerrottiin vähän isommalla präntillä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajan saaneen viime vuonna hyväkseen 634 000 euron lisäeläkemaksut. Yhtiön pienemmät kihot olivat saaneet myös paljon, mutta tietenkin vähemmän.

Jutun mukaan rahat tulivat lakisääteisen työeläkkeen päälle ja työeläkejärjestelmästä, mistäpä muusta. Eläkemaksut olivat niukasti herran palkkaa suuremmat.

* * *

Jutun lukemisen jälkeen Sievänen lähti töihin, kuten muutkin työssäkäyvät kansalaiset. Ansaitsemaan omaa eläkettään, kuuntelemaan työn teon lomassa yhden jos toisenkin tahon saarnaa kalliista työeläkemaksuista, tarpeesta nostaa eläkeikää, kenties jopa leikata eläkkeitä.

Sellaisia me suomalaiset olemme, nöyrää ja työteliästä kansaa kaikenlaisen kohtuuttomuuden keskelläkin. Teemme töitä, odotamme pelonsekaisin tuntein, mitä tapahtuu meidän eläkkeille, riittääkö vuosikymmenten ajan yhdessä kerätystä kassasta ropoakaan lapsiemme eläkkeisiin.

Kun näin on, helppo on röyhkeiden ja ahneiden erilaisissa vatukoissa röheltää.

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.