Kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käyttöä selvitetään

16.11.2017

Työministeri Jari Lindström asettaa selvityshenkilö Jukka Ahtelan selvittämään työntekijöiden kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä.

Akava on nostanut esiin, että yleistyneet kilpailukieltosopimukset jäykistävät tarpeettomasti työmarkkinoita. Salassapitosopimusten ongelmana on erityisesti olematon lainsäädännöllinen perusta. Sopimuksia käytetään yleisesti rinnakkain.

– Selvitystyö ehditään tekemään siten, että tämä hallitus ehtii vielä tekemään muutokset, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava selvitti yrityksissä työskentelevien akavalaisten kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä keväällä. Selvityksen mukaan joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltospimus ja lähes jokaisella sen lisäksi salassapitosopimus. Lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.

Kilpailukieltosopimukset vähentävät työvoiman liikkuvuutta. Kyselyyn vastanneista noin joka kolmas katsoi, että sopimus on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa.

– Tärkeintä olisi, että saataisiin lainsäädännöllä rajoitettua näiden sopimusten käyttö vain sellaisiin tilanteisiin, joissa niistä on suomalaiselle työelämälle selvästi hyötyä, sanoo Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

Työministeriön selvitystyön on tarkoitus valmistua toukokuun 2018 loppuun mennessä. Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kehotti kesällä insinöörejä harkitsemaan tarkkaan kilpailukiletosopimuksen allekirjoittamista.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ennusteissa 60 000 uutta työpaikkaa

20.6.2018 Työllistymisaste nousee vuonna 2020 lähes 72 prosenttiin, mikä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa, ennustaa Suomen Pankki. – Suomen talousnäkymät ovat valoisat, kasvusuhdanne on jatkunut laaja-alaisesti jo kolme vuotta ja kasvu on nopeaa. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut nopeammin kuin työttömyys on pienentynyt, ennustepäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista arvioi.

Laskuri paljastaa tuloloukut

19.6.2018 Me-säätiön ja THL:n kehittämä tulolaskuri kertoo, mitä kotitalouden käytettävissä oleville tuloille tapahtuu, kun elämäntilanne muuttuu. Kotitalouksien käteen jäävään tuloon vaikuttavat muun muassa palkka, verotus ja tulonsiirrot. Monet etuudet määritellään muun muassa palkan sekä talouteen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärän perusteella.

Insinöörikoulutuksella pitää olla omanlaisensa rahoitusmalli

18.6.2018 Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKEn mielestä ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin on huomioitava insinöörikoulutuksen erityispiirteet. Samalla on luotava aito kannuste ammattikorkeakouluille järjestää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Esitys uudeksi rahoitusmalliksi valmistunee tulevan syksyn aikana.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.