Kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käyttöä selvitetään

16.11.2017

Työministeri Jari Lindström asettaa selvityshenkilö Jukka Ahtelan selvittämään työntekijöiden kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä.

Akava on nostanut esiin, että yleistyneet kilpailukieltosopimukset jäykistävät tarpeettomasti työmarkkinoita. Salassapitosopimusten ongelmana on erityisesti olematon lainsäädännöllinen perusta. Sopimuksia käytetään yleisesti rinnakkain.

– Selvitystyö ehditään tekemään siten, että tämä hallitus ehtii vielä tekemään muutokset, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava selvitti yrityksissä työskentelevien akavalaisten kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä keväällä. Selvityksen mukaan joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltospimus ja lähes jokaisella sen lisäksi salassapitosopimus. Lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.

Kilpailukieltosopimukset vähentävät työvoiman liikkuvuutta. Kyselyyn vastanneista noin joka kolmas katsoi, että sopimus on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa.

– Tärkeintä olisi, että saataisiin lainsäädännöllä rajoitettua näiden sopimusten käyttö vain sellaisiin tilanteisiin, joissa niistä on suomalaiselle työelämälle selvästi hyötyä, sanoo Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

Työministeriön selvitystyön on tarkoitus valmistua toukokuun 2018 loppuun mennessä. Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kehotti kesällä insinöörejä harkitsemaan tarkkaan kilpailukiletosopimuksen allekirjoittamista.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.