Keskusjärjestöt: Työterveyshuollon tukeminen pidentää työuria

16.5.2017

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat yksimielisiä siitä, että työterveyshuoltoa tarvitaan myös uudessa sote-toimintaympäristössä tukemaan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.) luovutetun kannanoton mukaan hyvin toteutettu työterveyshuolto parantaa hyvinvointia ja tuottavuutta niin yksittäisten työntekijöiden, työpaikkojen kuin kansantaloudenkin näkökulmasta.

Työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen välittömät kustannukset ovat varovaisestikin arvioiden yli kymmenen miljardia euroa vuodessa.

– Suuri osuus näistä kustannuksista voitaisiin välttää parantamalla tukea työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle, kehittämällä työturvallisuutta ja työhyvinvointia, hoitamalla sairaudet jo varhaisvaiheessa sekä ohjaamalla asiakkaat oikea-aikaisesti kuntoutuksen palvelujen piiriin, huomauttaa johtaja Katarina Murto STTK:sta.

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että työterveyshuollolla on tärkeä asema työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työterveyshuolto integroi terveydenhuollon ja kuntoutuksen työelämään ja työpaikkoihin. Työterveyshuoltoon liittyvällä sairaanhoidolla on merkittävä tehtävä osana työterveyshuollon palvelukokonaisuutta.

– Ainoastaan työterveyshuollolla on asiantuntemusta arvioida työn, terveyden ja sairauden vaikutuksia toisiinsa, sekä mahdollisuus myös tarvittaessa vaikuttaa työolosuhteisiin terveyden ja työkyvyn edistämiseksi, muistuttaa Akavan johtaja Maria Löfgren.

Työterveyshuollon yhteenlasketut menot vuonna 2014 olivat 778 miljoonaa euroa, eli vajaat neljä prosenttia terveydenhuollon kustannuksista. Tästä vapaaehtoisen sairaanhoidon Kelan korvaukset olivat 180 miljoonaa euroa eli alle prosentti terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

– Työelämän ulkopuoliset tahot eivät osallistu palkansaajien työterveyshuollon kustannuksiin, vaan korvaukset katetaan työnantajien ja palkansaajien työtulovakuutuksen maksuilla, toteaa SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen.

Palkansaajakeskusjärjestöt vaikuttavat siihen, että työterveyshuollon ennaltaehkäisevät sekä työkyvyn tuen tehtävät toteutetaan osaavasti ja kattavasti kaikilla työpaikoilla. Työterveyshuollon nykyinen rahoitusmalli ja rakenne palvelevat parhaiten suomalaista työelämää ja työntekijöiden hyvinvointia.

Hyvin toimiva työterveyshuolto auttaa siinä, että laadukkaat ja kattavat sote-palvelut pystytään järjestämään ja rahoittamaan koko väestölle. Sote-uudistus tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden tehostaa työttömien työkyvyn tuen palveluja maakuntien järjestäminä.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

CGI hakee satoja työntekijöitä

18.1.2018 It-palveluyhtiö CGI:n tavoitteena on työllistää eri puolilla Suomea tuhat uutta nuorta osaajaa vuoteen 2020 mennessä. Viisikymmentä paikkaa on tarkoitus täyttää Future Talent -ohjelmassa Helsingissä 26. tammikuuta. Tuhannen rekrytoinnin tavoite alkoi vuosi sitten. Tähän mennessä yhtiö on palkannut 250 henkeä. CGI rekrytoi nuoria osaajia sekä vakituisiin tehtäviin että palkalliseen harjoitteluun, joka kestää 4–6 kuukautta. Viime vuonna harjoittelijoista kaksi kolmesta rekrytoitiin vakituiseen tehtävään harjoittelujakson päätteeksi.

Te-toimistojen henkilöstö kritisoi aktiivimallia

17.1.2018 Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL vaatii työttömiä kurittavan aktiivimallin muuttamista. Henkilöstö pitää vuoden alussa voimaan tullutta mallia kohtuuttomana osalle työttömistä. Aktiivimallin toteuttamiseen vaadittavat te-toimistojen toimenpidevelvoitteet ovat henkilöstön mielestä kohtuuttomia, koska resurssit ovat liian vähäiset. Ilman lisärahoitusta ei voida huolehtia siitä, että kaikki työttömät saadaan aktiivitoimien piiriin.

Työsuojelu vaatii parantamista

16.1.2018 Suomessa työsuojelun tila on vasta hyvällä perustasolla, ja muuttuva työ vaatii koko ajan kehittämistä. Työsuojelun tilaa selvitettiin marraskuussa Työsuojelupaneelissa. Työsuojelun vaikuttavuudesta vastaajat antoivat keskimäärin kouluarvosanan 7,6. Muuttuva työ edellyttää työsuojelun jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, mutta tähän ei tunnu löytyvän työpaikoilla aikaa.

Insinööri–näköislehti Arkisto