Kenelle koodi kuuluu?

28.3.2018

Koodaaminen ja ohjelmointi ovat trendijuttu. Näin ei ollut 20 vuotta sitten, jolloin kävin yläasteella insinööri-isän ohjeistamana valinnaisen atk-kurssin. Kurssilla opeteltiin syöttämään MS-DOS-järjestelmään kummallisia kirjasinyhdistelmiä ja saatiin aikaiseksi kuvio laatikon muotoisen tietokoneen ruudulle. Ei oppi hukkaan mennyt, kyseinen käyttöjärjestelmä oli käytössä vielä 2000-luvulla kaupparekisterissä, jossa olin opiskeluaikana kesätöissä.

Koodareista on nykyisin huutava pula. Huutoon vastataan järjestämällä pikakursseja ja muuntokoulutuksia. Juristeille suunnattuun koodauskurssiin en ole toistaiseksi törmännyt, vaikka tarvetta varmaan olisikin. Tuskin hyppäys liian suuri olisi, onhan lakitekstikin usein varsinaista koodikieltä. Toisaalta sekä juridiikka että insinööritieteet edellyttävät loogista ajattelua. Tosin vähän erilaista, kuten on joskus tullut huomattua.

Juridiikka liittyy myös ohjelmointiin. EU:n kilpailusäännökset edellyttävät, että suuret it-jätit eivät sulje pieniä toimijoita pois markkinoilta ja että laajalle levinneisiin käyttöjärjestelmiin saavat muutkin toimijat kehittää ohjelmistoja.

Harva tietää, että tietokoneohjelman ohjelmakoodi voi saada tekijänoikeussuojaa. Jos ohjelmakoodi on riittävän luova ja omaperäinen, se voidaan luokitella kirjalliseksi teokseksi. Teokseksi luokiteltava ohjelmakoodi saa suojaa monessa muodossa; sekä konekielisenä että paperille tallennettuna. Sen sijaan perustana olevat algoritmit, systeemit ja ideat eivät saa tekijänoikeudellista suojaa.

Tekijänoikeus tarkoittaa teoksen luojan oikeutta määrätä teoksesta ja sen käytöstä. Tekijänoikeus kuuluu lähtökohtaisesti aina tekijälle. Työtehtävissä luotujen teosten osalta voidaan joko sopia tai katsoa, että tekijänoikeus siirtyy työnantajalle. Oikeuskäytännössä on linjattu, että työnantajalla on oikeus käyttää työtehtävissä syntyneitä teoksia toiminnan edellyttämässä laajuudessa.

Tietokoneohjelman ja tietokannan osalta tästä periaatteesta on lainsäädännössä poikkeus. Jos ohjelma syntyy työssä tai työtehtäviä suorittaessa, kuuluu tekijänoikeus automaattisesti työnantajalle. Tämä tarkoittaa, että työnantaja saa määrätä ohjelman käytöstä.

Ohjelmisto ja koodi voi myös olla työnantajan tärkeä liikesalaisuus. Jo laki velvoittaa salassapitoon työsuhteen aikana. Lisäksi on voitu sopia salassapidosta myös työsuhteen päätyttyä. Salassa pidettäviä tietoja ei siis saa kertoa tai jakaa muille.

Ohjelmistokehitys voi olla tiimityötä, ja koodeja saatetaan jakaa jatkokehitettäväksi muille koodareille. Moni kehittää ohjelmia myös vapaa-ajallaan ja käy aktiivisesti keskustelua muiden koodarien kanssa. Ohjelmien kehittäminen vapaa-ajalla on toki sallittua, kunhan pitää huolta, ettei vahingossakaan jaa salassa pidettävää, työnantajalle kuuluvia tietoa ilman lupaa.

Niina Suvanto
Insinööriliiton lakimies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 19.7.2018

Yksi Suomen kalleimmista rakennushankkeista poikkeaa monella tavalla perinteisistä työmaista.

Artikkelit 28.6.2018

Nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintojen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Artikkelit 25.6.2018

Sosiokratia eli itseohjautuva hallinto tekee hierarkiasta matalan. Työntekijät päättävät yhdessä yrityksen asioista.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.