Kainuussa juhlitaan kuusikymppisiä

22.4.2016

Insinöörit ovat Suomen elinkeinoelämän kivijalka ja kainuulaisinsinöörit ovat ylpeitä omasta ammattiosaamisestaan.

– Kainuulaisinsinööreillä on huoli työn jatkumisesta, jos vielä on töitä, kertoo Kainuun Insinöörien puheenjohtaja Maarit Ojavuo paikallisten arjesta.

Tulevaisuudessa vahvuutena nähdään nykyiset robotiikan ja peliteknologian opetustarjonta sekä paikallisten yritysten ja toimijoiden osallistuminen tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotka vahvistavat yrittäjyyttä ja osaamista myös Kainuussa.

– Jos ei ole yrittäjähenkinen, on vaikeaa työllistyä, Ojavuo huomauttaa.

Kainuun Insinööreissä on noin 430 jäsentä; määrä on pudonnut kolmella kymmenellä parin viime vuoden aikana. Alueella yleinen työttömyysprosentti on noin 17.

– Suurin mullistus oli UPM:n tehtaan lopettaminen vuonna 2008. Suuri osa siellä työskennelleistä insinööreistä lähti muualle Suomeen töihin, Ojavuo arvioi.

Työllisyyttä hieman paransi samoihin aikoihin käynnistynyt Talvivaara, nykyinen Terrafame, joka työllistää eniten kainuulaisinsinöörejä. Muita suuria työllistäjiä ovat Transtech ja Valmet Automation. Tällä hetkellä Terrafamen jatkorahoitus on uhattuna.

Kainuu on pieni ja syrjäinen, mutta Ojavuo toivoo, että maan hallitus kohtelee kaikkia alueita tasapuolisesti.

– Jos infraa kehitetään Etelä-Suomessa ja Oulu–Kemi-suunnalla, se ei paljon auta kainuulaista teollisuutta.

Herrakerhosta paikalliseksi edunvalvojaksi

Kainuun Insinöörit juhlii huomenna lauantaina 60-vuotista taivaltaan. 15 kainuulaisinsinööriä perusti yhdistyksen vuonna 1956.

– Alkuun yhdistys oli aatteellinen herrain klubi. Siihen aikaan ei edes osattu puhua edunvalvonnasta tai ammattiyhdistystoiminnasta, Ojavuo kertoo.

Insinöörien vaimojen ylläpitämä tukiyhdistys järjesti kahvikekkereitä ja ompeluseuroja, joiden avulla kerättiin varoja yhdistykselle.

Insinööriliiton pitkäaikaisen vaikuttajan Juha-Veikko Kurjen aikoihin 1970-luvulla toimintaan tuli mukaan edunvalvonta. Samalla vuosikymmenellä Kainuun Insinöörien hallitukseen valittiin ensimmäinen nainen, joka toimi tehtävässä muutaman vuoden.

Vakiintunut ja aktiivinen yhdistys

Seuraava hallituksessa vaikuttanut nainen onkin Ojavuo, joka itse pyysi mukaan pääsyä vuonna 2007. Puheenjohtajana hän on ollut vuodesta 2015.

Hän kehuu yhdistystä, joka on aktiivinen ja elinvoimainen. Jäsenet ovat innostuneet käymään ahkerammin yhdistyksen sääntömääräisissä kokouksissa, joissa ennen oli hallituksen jäsenten lisäksi korkeintaan pari ulkopuolista.

Syiksi puheenjohtaja arvelee halun verkostua sekä alueasiamiehen katsaukset muun muassa työmarkkina-asioista ja työllisyydestä.

Yhdistys tukee myös erilaista vapaa-ajan toimintaa kuten kuntosalilla tai keilaamassa käyntejä sekä järjestää yritysvierailuja. Viimeksi käytiin tutustumassa bioetanolia valmistavan St1:n tehdashankkeeseen.

– Tekniikkahan se kiinnostaa yrityksissä eniten, toki myös mahdolliset vapaat työpaikat, Ojavuo sanoo.

Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Martti Kainulainen /Lehtikuva

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.