JUKO saavutti tavoitteensa

6.3.2018

Neuvottelujärjestö JUKO pitää liittokierroksella syntyneitä sopimuksia tasoltaan kohtuullisina. Työnantaja koordinoi vahvasti neuvotteluja, mutta JUKO vastasi siihen omalla yhtenäisyydellään.

– Vaikeista lähtökohdista ja kivikkoisesta reitistä huolimatta saavuimme yhdessä maaliin. Tämä ei olisi onnistunut ilman JUKOn yhtenäisyyttä, puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdentää.

– Muun muassa kunta-alan, valtion ja kirkon työehdot saimme sovituksi neuvotellen, mutta Sivistystyönantajien kanssa jouduimme etenemään lakonuhkien ja sovittelun kautta. Onneksi sopu on nyt saavutettu, jolloin myös yliopistojen lakkouhka sekä kaikkia JUKOn sopimusaloja koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto peruuntuvat välittömästi.

Yliopistosovun myötä neuvottelutulokset ovat valmiina kaikilla JUKOn sopimusaloilla, ja JUKOn hallitus käsittelee niitä tänään iltapäivällä. JUKO allekirjoittaa aiemmin pöydälle jättämänsä neuvottelutulokset pikimmiten. Sopimusten jättäminen pöydälle ei kohdistunut muihin työnantajiin, vaan sillä painostettiin yksinomaan Sivistystyönantajia.

JUKO saavutti liittokierroksella palkankorotukset, jotka vastaavat aiemmin syntyneiden sopimusten tasoa, ja neuvoteltua saatiin yleiskorotukset. Lisäksi esimerkiksi kunta-alalla uudistettiin työehtoja, ja kunta-alalla ja valtiolla sovittiin uudenlaisesta tuloksellisuuteen perustuvasta erästä, joka maksetaan kaikille työntekijöille.

– Julkisen sektorin neuvotteluasemat olivat kiky-sopimuksen jäljiltä hankalat, mutta halu ratkaista asiat neuvottelemalla auttoi eteenpäin, toiminnanjohtaja Maria Löfgren kertoo.

– Neuvotteluissa sovittiin myös toimista, joilla sovitetaan yhteen työ- ja perhe-elämää. Tämä tuo uskoa siihen, että työehtosopimukset ovat oivallinen tapa kehittää työelämää ja edistää tasa-arvoa, Löfgren jatkaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.