JUKO: Kunta-alan ratkaisu hillitsee ansiokehityksen eriytymistä

9.2.2018

– Kuntien palkkaratkaisu on muilla aloilla tehtyjen ratkaisujen tasoa. Se tyydyttää JUKOa ja hillitsee kunta-alan ansiokehityksen jäämistä jälkeen yksityissektorista.

– Tärkeää oli, että saimme sovituksi uudesta elementistä eli tuloksellisuusohjelmasta vuodelle 2019. Se ei ole ylimääräinen palkankorotus, vaan innovatiivinen avaus, joka palkitsee kunta-alan henkilöstöä venymisestä. Myös kunta-ala on osaltaan luonut pohjaa talouskasvulle. Näin kunta-alan neuvottelutulosta arvioi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Sote-asiantuntijat ja -esimiehet mukana selvityksessä

Osana kunta-alan neuvottelutulosta sovittiin yhteistyöhankkeesta, johon kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt osallistuvat. Tämä vastaa JUKOn tavoitteita.

– JUKO on edellyttänyt, että sote-työehtoja ryhdytään kehittämään jo ennen siirtymistä sote- ja maakuntauudistukseen. Ehdottomana edellytyksenämme oli, että terveydenhuollon vaativat asiantuntija- ja esimiestehtävät sekä sosiaalialan korkeakoulutetut ovat hankkeessa mukana. Tämä myös toteutui, Luukkainen tähdentää.

Kunta-alalla sovittiin myös palkkaohjelmasta, jossa selvitetään alan ansiokehityksen ja -tasojen takamatkaa suhteessa yksityiseen sektoriin. Myös palkkaohjelma oli yksi JUKOn keskeisistä tavoitteista. Selvityksen jälkeen sovitaan, kuinka eroja voidaan kaventaa.

– Yksi myönteinen, perheitä ja työelämän tasa-arvoa tukeva osa sopimuskokonaisuutta on palkallisen isyysvapaan piteneminen 12 päivään, kun se tällä hetkellä on kuusi päivää, Luukkainen toteaa.

Reilu kaksivuotinen sopimus korottaa palkkoja 3,46 prosenttia. Sopimuskausi alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.3.2020. Neuvottelutuloksen myötä JUKOn päättämät ylityö- ja vuoronvaihtokiellot päättyvät välittömästi. JUKOn hallitus ottaa kantaa neuvottelutulokseen kokouksessaan ensi viikolla.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

T&k-rahoitus kasvaa tänä vuonna

22.2.2018 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 86 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 883 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta pysyy kuitenkin edellisvuoteen nähden samalla tasolla ja on arviolta 0,8 prosenttia.

Tammikuun työttömyysaste laski 8,8 prosenttiin

20.2.2018 Työllisten määrä on kasvanut ja työttömien työnhakijoiden määrä vähentynyt. Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2 462 000, mikä oli 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,0 prosenttia. Työttömiä oli 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 17,7 prosenttia, mikä oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Akava vaatii yritystukia uudistumiseen

19.2.2018 Akava vaatii yritystukien suuntaamista siten, että ne tukevat entistä paremmin yritysten uudistumista ja tuottavuuden kasvua. Suomen elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää, että yritykset investoivat nykyistä voimakkaammin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen globaalisti. Parlamentaarinen yritystukityöryhmä työskentelee parhaillaan yritystukien uudistamiseksi. Työn on määrä valmistua helmikuussa. Tarkastelussa on suorat ja epäsuorat tuet, joiden yhteismäärä on noin kuusi miljardia euroa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

1/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 14.