Jatkuvaa oppimista halutaan lisää korkeakouluihin

12.7.2018

Esitys yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muuttamiseksi pyrkii parantamaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä helpottamaan korkeakoulutukseen pääsyä. Korkeakoulut voivat kouluttaa työvoimaa nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin.

– Tulevaisuudessa tarve koulutukselle ja uuden oppimiselle läpi työuran tulee vain kasvamaan. Siksi tarvitaan joustavia mahdollisuuksia palata opintoihin, täydentää osaamistaan ja kouluttautua uudelleen myös työn ohessa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Lakiesitys velvoittaa korkeakoulut tarjoamaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.

Lainsäädäntö selventää tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta. Myös tutkinnon osia eli moduuleja sisältävää koulutusta voi tarjota täydennyskoulutuksena samoin edellytyksin kuin muuta täydennyskoulutusta. Laki on aiemmin ollut tältä osin epäselvä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pääsystä tulee nykyistä helpompi. Yamk-opintojen vaatimuksena oleva työkokemuksen määrä vähennetään kolmesta vuodesta kahteen. Opistotutkinto riittää vastedes opintoihin.

Esityksen tavoitteena on helpottaa joillakin aloilla vaivaavaa osaajapulaa. Lausuttavaksi lähetetty luonnos on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Lausuntoaika päättyy syyskuun alussa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.