It-palveluiden vienti ohitti Nokian

27.11.2017

Palvelujen viennin merkitys kasvaa palvelualojen lisäksi teollisuudessa. Palveluviennin kasvu on jo korvannut Nokian romahduksen viennin luomassa kotimaisessa arvonlisäyksessä, selviää tutkimuksesta.

Aalto-yliopiston, Etlan, Helsingin yliopiston ja Vattin tutkijoiden 100 vuotta pientä avotaloutta -tutkimusraportti tuo uutta tietoa Suomen ulkomaankaupasta.

Ulkomaankaupan vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen perustuvat kotimaiseen arvonlisäykseen, ei viennin bruttoarvoon. Viennin kotimaista arvonlisää syntyy yhä enemmän palveluista, ja palveluiden viennin kasvun takana ovat osaavat työntekijät.

Suomessa on 2010-luvulla kasvanut etenkin it-palveluiden vienti, joka vastasi jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä vuonna 2016. It-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 prosenttia.

Palveluiden vienti on kasvanut vuodesta 2012. Vaikka Nokian romahdus vei vuodesta 2008 alkaen viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla. Palveluiden viennin osuus oli viime vuonna 36 prosenttia viennin kokonaisarvonlisäyksestä.

Tutkimuksesta selviää, että noin 60–70 prosenttia Suomeen jäävästä viennin arvonlisästä on viime vuosina tullut hyödykkeistä, jotka kilpailevat ensisijaisesti laadulla, ominaisuuksilla sekä yrityksen maineella. Huomattavinta on ollut tällaisten palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen kasvu, joka Suomessa kaksinkertaistui vuosina 2002–2015.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.