Hyvinvoinnin parantaminen kannattaa taloudellisesti

13.2.2017

Noin sata teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöä kävi läpi työhyvinvoinnin tärkeyttä ja tulevaa työehtosopimuskierrosta koulutusseminaarissa Vantaalla perjantaina.

Teknologiateollisuuden projektipäällikkö Kirsi Mäkelä esitteli Työkaari kantaa -hankkeen. Työntekijä- ja työnantajapuolen yhteinen ohjelma pyrkii parantamaan työntekijöiden hyvinvointia ja pidentämään heidän työuraansa.

Hanke tarjoaa työhyvinvoinnin parantamisen keinoiksi muun muassa Yksilötutka-työhyvinvointikyselyä, Pomotsekkiä ja työkaarikeskustelua. Keinojen avulla voidaan ehkäistä mahdollisia ongelmia ja ylläpitää työkykyä.

Työhyvinvointia voidaan mitata monella mittarilla, kuten työntekijöiden tyytyväisyydellä, sairauspoissaolojen määrällä ja työn laadulla. Hyvinvointi on tärkeää paitsi työntekijän myös työnantajan kannalta.

– Yksi hyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin, Mäkelä sanoi.

Hyvinvointiin antoi omia oppejaan myös muusikko Kikka Laitinen. Hän korosti itseensä luottamisen, unelmien toteuttamisen ja toisten palkitsemisen tärkeyttä sekä varoitti antautumasta kateudelle.

– Muistakaa syödä, nukkua, liikkua, iloita ja rakastaa, Laitinen evästi.

Palkat kasvuun

Ajankohtaista työmarkkinatilannetta läpi käynyt YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa vaati, että palkat saadaan kasvuun syksyllä alkavalla työehtosopimuskierroksella.

Mittarit kertovat talouskasvun alkaneen, mutta palkkojen ostovoiman ennustetaan heikkenevän keskimäärin vajaan prosentin tänä ja ensi vuonna. Vertailu paljastaa, että suomalainen työvoima on jo nyt kohtuullisen hintaista.

– Yksikkötyökustannus on Suomessa alentunut suhteessa muihin maihin, Oksa sanoo.
Syksyllä alkavalla neuvottelukierroksella YTN tavoittelee muun muassa kilpailukykysopimusten heikennysten poistamista ja selkeitä palkankorotuksia.

Vienti edellä

YTN:n varapuheenjohtaja, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kävi läpi YTN:n muita tavoitteita. Neuvottelujärjestö on mukana rakentamassa vientivetoista palkanmuodostusmallia, jossa vientiliitot määrittävät sopivat raamit kaikkien alojen palkankorotuksille. Salon mukaan vielä ei voi sanoa, mikä on harjoituksen lopputulos.

Parhaillaan uudistettavaan työaikalakiin YTN vaatii, että kaikki tehdyt työtunnit pitää lukea työntekijän hyväksi riippumatta siitä, missä ja milloin ne tehdään.

Paikallisesta sopimisesta järjestö haluaa varmistaa, että sopiminen tarkoittaa aitoa sopimista. Työantajaliitot eivät saa määrittää paikallisia sopimuksia, ja sopimisen kariutumista varten on aina oltava riittävä perälauta.

– Suomen yrittäjillä on ollut yksi tavoite paikalliselle sopimiselle: pitäisi pystyä sopimaan nykyistä alemmista palkoista, Salo kritisoi.
Perälautaa on kilpailukykysopimusten yhteydessä käytetty noin neljässä prosentissa sovittaessa 24 tunnin työajan pidennyksestä teknologiateollisuuden alan yrityksistä, kertoo Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto

Kuvat: Jari Rauhamäki, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.