Hyvinhän me pärjäsimme

7.10.2015

Hyvää positiivisnegatiivista huomenta, ajattelin aamuna, jolloin uutisoitiin uudesta, maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailun tuloksesta. Toinen suupieli kohti korvaa ja toinen myrkylliseen mutruun. Piti kesken uutisen lukea Fingerpori, jotta sai neutraloitua naamansa.

Yle uutisoi mahtavan menestyksen avaimista. Suomi on paras pohjoismaa 140 maan vertailussa. Ruotsi kolistelee suksien kannoilla, mutta joko luisto tai pito ei riitä ohittamiseen. Voimaa lienee. Järjestys jäljempänä on Norjan 11., Tanskan 12. ja Islannin 29 sija.

”Aamulehti kertoo samaa” ja jotenkin laulu jatkuu, mutta Pirkanmaan suurimman työväenlehden sanoma on paljon negatiivisempi. ”Suomi on syöksykierteessä”. Vuosi sitten Suomen sijoitus oli neljäs ja nyt kahdeksas. Maailmanloppuko tulee, vaikka mayojen kalenterissa siitä ei ole mainintaa? Siis viimeisellä sivulla, ja kovin dramaattisesti tilaa kuvataan.

Kuinka sitten pitäisi suhtautua? Vertailtavat asiat eivät ole suoraa sidottu kustannuskilpailukykyyn, vaan muuttujat kertovat maan potentiaalista ja mahdollisuuksista kilpailussa.

Suomi sijoittuu hyvin vertailtaessa korruption tai rikollisuuden vaikutusta kilpailukykyyn. Samoin työvoiman koulutuksen ja osaavan työvoimatarjonnan kannalta olemme kärkipäässä. Innovoinnin korkea määrä on myös vahvuutemme. Propellihattuja riittää niin, että lavat yhteen napsaa kampuksilla. Yli sadan muuttujan joukosta asiakokonaisuutena miinusta tulee pienestä markkinakoosta.

Markkinakoolle ei nopeasti tehdä mitään, mutta asiakokonaisuuksissa ja niiden muuttujissa on varmasti monia, joihin voidaan vaikuttaa. Koulutuksen taso on syytä pitää edelleen korkeana, eli tuotetaan niitä propellihattuja. Ei leikata tuotekehitysrahoista, vaan uskotaan siihen ennenkin nähtyyn innovoinnin määrään.

Terveydenhuollon säilyttäminen tukipilarina on ehdottomuus. Sitä nakertaa rajusti sairauslomien karenssi- ja palkka-aleajatukset. Sairaana töihin ja seuraavana maanantaina puolet työyhteisöstä köhii kotona. Kilpailukykyä yritetään palauttaa mustaviinimarjamehulla.

Asioihin voidaan vaikuttaa asenteella. Myös uutisoinnissa. Muistanpa sen yhdenkin pääsiäisen, kun lapsille oli ostettu pääsiäismunat. Kun ne oli folioistaan rapisteltu esiin ja sormet sekä paidat sotkettu suklaalla, alkoi yllätysten vertailu. Erilaisista satuhahmoista ja vempaimista iloittiin, mutta eräs kommentti oli yli muiden.

”Tyhjä muna! Tässä se vasta yllätys on”, kuului yhdestä suusta. Hetken muut tuijottavat ja alkavat sitten vertailla kokemuksiaan ja saamisiaan. Yllätystä pidetään ainutlaatuisena ja ylivertaisena. Ei pettymyksenä. Eihän tällaista ole sattunut ennen, eikä edes kenellekään tutulle.

Olisi se voinut mennä huonomminkin, jos viesti olisi ollut erilainen. Itkua ja parkua, pettymyksen purkauksia ja muuta ikävää, jota vanhemmat eivät halua kuulla. Viesti vain muokkasi asennetta tällä kertaa tilanteen kannalta hyvään suuntaan. Pyritään siis itsekin vaikuttamaan oikeisiin muuttujiin.

Hannu Takala
Insinööriliiton asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.