Hyvä yhteistoiminta auttaa menestymään

9.12.2015

Yhteistoiminta, tutummin YT, voi olla muutakin kuin irtisanomisneuvotteluita. Muun muassa Tero Lahdes on kerännyt kokemuksia hyvästä yhteistoiminnasta kirjaksi. Pienellä hakemisella materiaalia aiheesta löytyy enemmänkin.

Laitan oheen muutamia huomiota käteeni osuneista kirjoista ja aihetta käsitelleistä seminaareista. Ensinnäkin hyvän yhteistoiminnan kivijalka ovat perusarvot, kuten rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja ihmisten kunnioittaminen. Ilman niiden toteutumista ei hyvää yhteistoimintaa synny.

Yhteistoiminta voidaan aloittaa määrittelemällä yhdessä yrityksen arvot. Arvot eivät kuitenkaan saa olla pelkkä sananhelinää, vaan niiden toteutuminen käytännössä on tärkeää.

Työyhteisössä ilmenevät ongelmat ja ristiriidat kannattaa ottaa heti käsittelyyn ennen kuin ne aiheuttavat enemmän harmia. Rehellinen ja avoin asioiden käsittely tuo parhaan tuloksen. Asiat kerrotaan niin kuin ne ovat ja käsitellään asioina ilman suurempia tunteita.

Henkilöstö kannattaa pitää koko ajan tietoisena työyhteisön tilasta. Tiedottamisen tulisi olla säännöllistä ja asioista keskustella paljon. Tiedot on myös annettava ajoissa.

Muutostilanteet ovat usein stressaavia. Siksi on tärkeää, että henkilöstöllä on riittävästi aikaa sopeutua muutoksiin. Informoinnin tulee olla selkeää ja kaksisuuntaista. Henkilöstöllä pitää olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kertoa mielipiteitä.

Myös yrityksen vision tulisi olla kaikkien työntekijöiden tiedossa. On helpompi keskittyä oikeiden asioiden tekemiseen, kun päämäärä on tiedossa.

Hyvä yhteistoiminta auttaa rakentamaan hyvän työpaikan. Tämä on yritykselle tärkeä menestystekijä. Hyödyt ovat mitattavissa korkeampana tuottavuutena ja pienempinä kustannuksina.

Parhaimmillaan hyvä yhteistoiminta tuottaa uusia innovaatioita, nopeaa reagointia, parempaa muutosvalmiutta, kehittyvää osaamista, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia.

Suomen parhaissa työpaikoissa hyvinvointi on tärkeässä roolissa. Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli niissä vain 6,9 prosentin tasoa ja sairauspoissaolot jäivät keskimäärin 2,3 prosenttiin.

Hyvässä työpaikassa kommunikaatio on avointa ja vaivatonta. Visioita toteutetaan johdonmukaisesti. Hyvässä työpaikassa työntekijän ammatillista kehittymistä tuetaan ja työntekijöitä arvostetaan. Työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti, mutta kuitenkin yksilöinä, joilla on myös yksityiselämä.

Hyvässä työpaikassa ollaan ylpeitä omasta työstä ja aikaansaannoksista sekä tiimin saavutuksista. Omasta työnantajasta ollaan ylpeitä. Hyvässä työpaikassa yhteistoiminta on yhdessä toimimista, ei irtisanomisia.

Minna Anttonen
Insinööriliiton asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.