Hyvää ei kannata muuttaa

20.3.2014

Kaksi ammattikorkeakoulun rehtoria vaati jokin aika sitten Helsingin Sanomissa isoja muutoksia suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään. Yksi vaatimuksista koski lainsäädäntöä; kirjoittajien mielestä korkeakoulujärjestelmän kehittyminen edellyttää korkeakouluja ja ammattikorkeakouluja säätelevän lainsäädännön yhdistämistä, siirtymistä yhden korkeakoululainsäädännön piiriin. Esityksen tekijöiden silmissä siintävät nykyiset sektorirajat rikkovat, erilaiset korkeakoulut kansainvälisistä tiedeyliopistoista ammatillisiin, käytännönläheisiin korkeakouluihin.

On vaikea nähdä, mitä lainsäädännön yhtenäistämisellä voitetaan. Niukkenevat resurssit – suomeksi sanottuna raha – on suunnattava koulutuksen tason ja laadun nostamiseen, ei uusien hallintohimmelien rakentamiseen ja byrokratian lisäämiseen. Nykyinen, duaalimallista lähtevä lainsäädäntö tarjoaa aivan riittävästi mahdollisuuksia tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen väliselle yhteistyölle. Duaalimalli on tuottanut erinomaisia tuloksia tarjoamalla korkeakoulutasoista koulutusta sekä tutkimuspainotteisella yliopistoväylällä että työelämälähtöisellä ammattikorkeakouluväylällä.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri puolilla maata yhteistyömalleja, joilla raja-aitoja on tuloksia tuottavalla tavalla rikottu. On syytä kysyä, mitkä ovat ne lainsäädännölliset rajoitteet, jotka jarruttavat yhteistyötä tai sen edelleen kehittämistä?  Jos sellaisia ylipäätään on, varmaan niitä voidaan poistaa myös nykyisen lainsäädännön ja duaalimallin pohjalta ilman isoa korkeakoulujärjestelmän myllerrystä.

Ammattikorkeakouluissa – etenkin rehtorien – on syytä uhrata muutama ajatus sille, mitä yhteinen lainsäädäntö merkitsisi ammattikorkeakoulujen opetukselle. Kun rahasta on pulaa, vaarana on, että yhtenäistäminen tarkoittaa rahojen valumista yhä enemmän tieteen tekemiselle ammattikorkeakoulujen opetuksen ja oppilaiden kustannuksella.

Ammattikorkeakoulut ovat jo nyt suuren murroksen keskellä. Lakiuudistuksen ensimmäinen vaihe astui voimaan kuluvan vuoden alusta, toisen vaiheen lakiuudistus etenee vauhdilla eduskunnassa. Voimaan sen on määrä astua ensi vuoden alussa. Samaan aikaan ammattikorkeakoulut sopeuttavat toimintaansa hallituksen asettamiin säästötavoitteisiin, joka ammattikorkeakoulujen osalta on noin 200 miljoonaa euroa. Se on noin viidennes vuosittaisesta rahoituksesta. Käytännössä tämä näkyy ammattikorkeakoulujen arjessa yt-neuvotteluina ja väen vähentämisenä, mikä väistämättä heijastuu koulutuksen laatuun, määrään ja tasoon.

Lainsäädännöllisen kikkailun sijaan koulutusjärjestelmää on kehitettävä nykyiseltä pohjalta ottaen huomioon ympäröivän yhteiskunnan ja yrityselämän tarpeet. Savupiipputeollisuutta katoaa, globaalit suuryritykset touhuavat entistä enemmän kaukana maan rajojen ulkopuolella. Suomalaisen viennin kasvattaminen ja samalla hyvinvointiyhteiskunnan perustasta huolehtiminen – koulutus mukaan lukien – on entistä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten varassa.

Näille eri puolella Suomea toimiville yrityksille ammattikorkeakoulut ovat lakisäänteisen aluevaikuttamistehtävänsä myötä oivallisia kumppaneita. Näissä yrityksissä tiedetään, miten koulutusta tulee hienosäätää parhaan lopputuloksen saamiseksi. Tätä mahdollisuutta on nyt syytä hyödyntää ja vahvistaa suuntaamalla resursseja alueellisen yhteistyön tukemiseen. Näin Suomeen syntyy uusia, taloudellista kasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaavia menestystarinoita.

Hannu Saarikangas
Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.12.2017

Suomessa kehitetty lohkoketjusovellus seuraa tavaraliikennettä Muugan satamassa Virossa. Sovellus tuo ajantasaista tietoa konttien liikkeestä ja tehostaa kuljetuksia.

Artikkelit 8.12.2017

Monipuolisessa seminaarissa pohdittiin ylempien toimihenkilöiden työelämää eri näkökulmista. Alustajina oli muun muassa tutkijoita, virkamiehiä ja yritysten edustajia.

Artikkelit 5.12.2017

Pelialalle syntyi uusi edunvalvoja, kun patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi tänään Peliala ry:n yhdistysrekisteriin.

Insinööri–näköislehti Arkisto