HS: Valetyölliset eivät selitä työllisyyden kasvua

13.7.2018

Suomessa on 90 000 työllistä enemmän kuin puolitoista vuotta sitten. Valetyöllisten määrä ei selitä Helsingin Sanomien tietojen perusteella työllisyyden kasvua.

Julkisuudessa on epäilty, että työllisten määrää vääristäisi niin sanottujen valetyöllisten määrä. Tilastokeskus voi luokitella työlliseksi ihmisen, joka on tehnyt tunnin töitä, vaikka hän olisi esimerkiksi opiskelija.

Suomessa tehdään lyhyitä osa-aikatöitä enemmän kuin vuosituhannen alussa, mikä lisää työllisten määrää. Nykyisin kaikista työllisistä noin joka viidestoista tekee viikossa alle 20 työtuntia.

Edes aktiivimallin käyttöönotto ei ole lisännyt silpputöiden tekemistä tämän vuoden alussa. Kaikista lyhyimpiä 1–9 tunnin työviikkoja tekevien määrä pieneni tammi–maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Työllisyyden kasvua selittää kokoaikatöitä tekevien määrän kasvu. Selvä enemmistö uusista työpaikoista on perinteisiä jatkuvia kokoaikatöitä, joita tekee yhä noin kolme neljästä palkansaajasta.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.