EU:lta vaaditaan ratkaisuja sosiaalisiin kysymyksiin

11.10.2017

Palkansaajat ja työantajat odottavat, että Euroopan unioni vaikuttaisi entistä enemmän talouteen ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Työmarkkinaosapuolet haluavat yksimielisesti vahvistaa unionia ja lisätä kauppaa Euroopassa ja sen ulkopuolella. Osapuolet keskustelivat tänään Helsingissä EK:n, Euroopan komission ja FinUnionsin järjestämässä tilaisuudessa EU:n tulevaisuudesta.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti, että Euroopan sisämarkkinoita pitää kehittää yhdeksi markkina-alueeksi.

– Digitaalisilla markkinoilla EU:ssa on 27 eri markkinaa, hän kärjisti.

Palkansaajajärjestöt pitivät talousalueen kehittämistä tärkeänä tavoitteena mutta kritisoivat talousasioiden nostamista sosiaalisten kysymysten edelle.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti, että eurooppalaiset kärsivät muun muassa taloudellisesta epävarmuudesta, työttömyydestä ja epäreiluista työehdoista.

Työntekijöille oikeudet

Keskustelussa viitattiin Euroopan komission viime keväänä esittämään niin sanottuun sosiaaliseen pilariin, johon kuuluu 20 työntekijöille kuuluvaa oikeutta. Luettelossa on osittain asioita, jotka on jo toteutettu joissakin jäsenmaissa, ja tavoitteita, joita ei ole vielä päätetty tai joissa EU:lla ei ole edes toimivaltaa.

– Ne muistuttavat oikeuksista, jotka Euroopan unionin kansalaisilla olisi alun perin kuulunutkin olla, luonnehti Insinööriliiton johtava asiantuntija Jenni Karjalainen.

Suomalaisia sosiaalisessa pilarissa koskettavat erityisesti riittävät työehdot. Euroopan komissio esittää, että työsopimuksissa määriteltäisiin muun muassa työaika, minkä vuoksi nykyisen kaltaiset niin sanotut nollatuntisopimukset eivät olisi sallittuja.

Sosiaaliseen pilariin kuuluu myös muun muassa ajatus isille kiintiöidyistä perhevapaista ja työnantajan väärinkäytöksistä ilmoittavien työntekijöiden suojelusta. Jäsenmaat päättänevät sosiaalisen pilarin hyväksymisestä marraskuun 17. päivänä.

Kauppaa ja vakautta

Palkansaajajärjestöt nostivat tilaisuuden yhteydessä esiin yhteisiä tavoitteitaan. EU:n halutaan huolehtivan, ettei kilpailu vääristy, kun uusia kauppasopimuksia neuvotellaan muiden maiden kanssa. Sopimuskumppaneiden on kunnioitettava perusoikeuksia, ja niiden rikkomisesta on seurattava sanktioita.

Nollasopimusten kieltoa pidetään tärkeänä, koska sääntelyn puutteet lisäävät maiden välistä epätervettä työehtokilpailua. Tämä heikentää työntekijöiden hyvinvointia, ja siksi työelämän vähimmäisvaatimuksia tulee parantaa unionin laajuisesti.

Seuraavaa laskusuhdannetta varten EU tarvitsee kriisibudjetin ja yhteisen suhdannetasausrahaston. Kriisibudjetti pitäisi yllä euroalueen kokonaiskysyntää taantumissa. Suhdannetasausrahasto vakauttaisi automaattisesti Euroopan taloutta.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.10.2017

Syyskuun alusta voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus ehkäisee työn teettämistä ulkomaalaisella työvoimalla ja epäreiluilla työehdoilla.

Artikkelit 22.9.2017

Okmetic valmistaa piikiekkoja, mihin ei ole Suomessa suoraan vastaavaa koulutusta. Siksi yritys kouluttaa työntekijänsä itse.

Artikkelit 13.9.2017

Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitannerin mukaan yleiskorostus hillitsee tuloerojen kasvua ja varmistaa ostovoiman myönteisen kehityksen kaikille.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

6/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 44.