EU-hanke taltioi työelämän ääniä

22.6.2015

Äänitallenteiden keräämistä ja niiden jakamista nettisivustolla ei ole perinteisesti mielletty museoiden tehtäväksi. Kuusi eurooppalaista museota lähti kuitenkin syyskuussa 2013 mukaan Euroopan unionin Kulttuuri 2000 -ohjelman rahoittamaan kaksivuotiseen Work with Sounds -hankkeeseen, jossa ne tallentavat työhön ja teollisuuden koneisiin liittyviä ääniä.

Työnväenmuseo Werstasin kokoelmapäällikkö Teemu Aholan mukaan kimmoke äänien tallentamiseen syntyi, kun hankkeen osallistujien keskuudessa heräsi yhteinen huoli saada talteen katoavia työelämän ääniä.

Hankkeeseen osallistuvat tahot ovat tekniikan ja teollisuuden alan museoita ja pääkoordinaattorina toimii Ruotsin Norrköpingissä sijaitseva Arbetets Museum. Muut osallistujat ovat Työväenmuseo Werstas, Slovenian Tekniikan museo, teollisuushistoriallinen La Fonderie -museo Brysselistä, LWL-Industriemuseum Dortmundista sekä Muzeum Inzynierii Miejskiej Krakovasta.

Tarkkaa työnjakoa museoiden välillä ei ole tehty, mutta esimerkiksi Arbetets Museum on keskittynyt työelämästä jo kadonneiden äänien tallentamiseen.

– Kadonneet äänet on saatu talteen käytössä poistuneista työpajoista, joissa vanhat laitteet on pidetty kunnossa. Useimmiten museokoneita ei kuitenkaan pysty enää käynnistämään, kuten esimerkiksi Työväenmuseo Werstaalla olevaa höyrykonetta, Ahola toteaa. 

Ääntä ja kuvaa talteen

Työelämän äänien nauhoittamisen yhteydessä jokaisesta kohteesta otetaan myös video- ja stillkuvaa. Ääni yhdistettynä kuvalla ja teknisillä tiedoilla tarjoaa katsojalle kattavasti tietoa kustakin tallennetusta työvaiheesta.

Suomessa äänitallenteita on kerätty monilta eri teollisuuden aloilta. Tähän mennessä tallenteita on saatu muun muassa metsäkoneen, reilun kaupan kahvipaahtimen, tekstiiliteollisuuskoneen sekä hälytysajoneuvon käytöstä syntyvistä äänistä. Mielenkiintoisena kohteena Ahola mainitsee 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevan kassakoneen, jonka käytöstä syntyvää kilinää taltioitiin.

Ahola muistuttaa, että ääninäytteitä ei kerätä vain hankkeen osallistujien iloksi, vaan tarkoitus on hyödyntää niitä esimerkiksi opetuksessa.

– Koulujen lisäksi peliteollisuus, taiteilijat ja medianedustajat ovat keskeisiä kohderyhmiä, jotka pystyvät hyödyntämään ääninäytteitä työssään.

Aholan mukaan ääniä voidaan käyttää myös esimerkiksi muistisairaiden hoivatyössä; puhelimen, raitiovaunun tai leikkuupuimurin ääni voi auttaa eletyn elämän läpikäymisessä. Äänet ovat vapaasti kaikkien ladattavissa ja hyödynnettävissä.

Monta käsiparia tarvitaan

Yritykset ja yhteisöt ovat suhtautuneet myönteisesti pyyntöihin taltioida niiden tiloissa toimivista koneista ja laitteista syntyvää ääntä, video- ja stillkuvaa. Museo on saanut myös hyviä vinkkejä yleisöltä siitä, mitä kannattaisi tallentaa.

–Esimerkiksi tänä vuonna käytöstä poistuvaa stanssauskonetta kävimme tallentamassa Varkaudessa, Ahola kertoo. 

Työelämän äänien tallentaminen ei ole yksinkertaista puuhaa, sillä tehtävään tarvitaan vähintään kolme henkilöä. Yksi äänittää, toinen ottaa videokuvaa ja kolmas stillkuvia. Myös äänten desibelit tallennetaan, jotta kuulija tietää, miten kova ääni on todellisuudessa.

Tallenteet kerätty verkkosivustolle

Kesäkuun alkupuolella www.workwithsounds.eu -nettisivustolle oli koottu jo 450 työelämään liittyvää ääninäytettä ja uusia ilmestyy koko ajan lisää. Aholan mukaan tavoitteena on kerätä 600 ääninäytettä syyskuuhun mennessä. Kaikki äänitallenteet video-, stillkuvien ja teknisen tietojen kera julkaistaan edellä mainitulla nettisivustolla.

Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.12.2017

Suomessa kehitetty lohkoketjusovellus seuraa tavaraliikennettä Muugan satamassa Virossa. Sovellus tuo ajantasaista tietoa konttien liikkeestä ja tehostaa kuljetuksia.

Artikkelit 8.12.2017

Monipuolisessa seminaarissa pohdittiin ylempien toimihenkilöiden työelämää eri näkökulmista. Alustajina oli muun muassa tutkijoita, virkamiehiä ja yritysten edustajia.

Artikkelit 5.12.2017

Pelialalle syntyi uusi edunvalvoja, kun patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi tänään Peliala ry:n yhdistysrekisteriin.

Insinööri–näköislehti Arkisto