Esimiehen kannattaa tuunata työtään

23.1.2018

Henkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta pitää tärkeänä, että esimies voi hyvin. Se vaikuttaa suoraan alaisten jaksamiseen ja työn tulokseen.

Työhyvinvointia mitataan erilaisilla kysymyspatteristoilla. Jos esimies itse tai muut hänen työyhteisössään huomaavat, että esimiehen työ- tai muun elämän asiat eivät ole kohdallaan, voi olla järkevää hakeutua työterveyshuollon piiriin. Siellä työhyvinvoinnin tilannetta voidaan tarkastella ammattilaisten kanssa ja miettiä, tarvitaanko työn tekemisen tapoihin tai sisältöön muutoksia.

– Jos esimies voi huonosti, hän ei jaksa hoitaa keskeistä työtehtäväänsä eli hoitaa alaistensa asioita, Mäkelä varoittaa.

Se, millaista työpaikalla on, heijastuu vahvasti hyvinvointiin myös vapaa-ajalla. Pahoinvointi haittaa ennen pitkää myös fyysisesti.

Lisää vuorovaikutusta

Esimies voi työssä paremmin, kun hän tuunaa sitä. Se tarkoittaa esimerkiksi ajattelutapojen tai konkreettisten työtapojen muuttamista mielekkäämmiksi. Työstä on saatava muutakin kuin pelkkää palkkaa.

– Usein työn mielekkyyttä lisää myös se, jos ei ajattele sitä vain teknisenä suorituksena vaan osana isompaa kokonaisuutta, Mäkelä havainnollistaa.

– Uskon, että monen insinöörin työtehtävissä voi vaihdella sitä, missä järjestyksessä ja missä vaiheessa päivää tekee mitäkin.

Insinöörin työtehtäviin kuuluu usein yhteistyön tekeminen muiden kanssa. Siksi Mäkelä kehottaa varsinkin esimiehiä lisäämään vuorovaikutusta muiden työyhteisön jäsenten kanssa.

– Insinöörit, kuten monet muutkin ammattiryhmät, tarvitsevat verkostoitumista ja uusia kumppaneita, hän ohjeistaa.

Virtuaalista yhteydenpitoa

Työelämä muuttuu entistä digitaalisemmaksi ja irrottaa työn ajasta ja paikasta. Se tuo toisaalta joustavuutta työntekoon, toisaalta tekee vaikeammaksi päästä vapaalle. Tätä pitää osata hallita.

Esimieheltä digitalisoituminen vaatii vuorovaikutuksen kehittämistä. Erityisesti maailmanlaajuisten virtuaalitiimien sisäinen viestintä vaatii järjestelemistä.

– Esimiehen on tärkeä miettiä, miten löytää tavat, joiden avulla tiimin jäsenet voivat luontevasti olla yhteydessä toisiinsa, ja miten huolehtia siitä, että kaikki tuntevat oman roolinsa, Mäkelä ohjeistaa.

Esimiestä ja työyhteisöä kuormittavana ongelmana Mäkelä pitää liian suuria alaismääriä yhdellä esimiehellä. Jos alaisia alkaa olla yhdellä ihmisellä 30, se on jo ylärajoilla.

Mitä enemmän esimiehellä kuluu aikaa rutiinitehtävien hoitamiseen, sitä vähemmän sitä jää vuorovaikutukseen alaisten kanssa. Se taas vaikuttaa koko yrityksen tai organisaation toimintaan.

– Tuloksen tekeminen lähtee siitä, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Kuva: Riikka Kalmi, Vaasan yliopisto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.11.2018

Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet.

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.