Eläkekatto ei toisi hyvää palkansaajalle

19.12.2014

Eläkekatto nousee aika ajoin esiin, kun puhutaan suurista palkoista ja muhevista eläkkeistä. Tavallisen palkansaajan kannalta eläkekatto olisi haitallinen.

– Eläkekatto nostaisi pieni- ja keskituloisen palkansaajan eläkemaksuja. Siksi se olisi heidän kannaltaan haitallinen hanke, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Markku J. Jääskeläinen.

Jos eläkekatto tulisi voimaan, palkasta kertyisi eläkettä vain johonkin määriteltyyn euromäärään saakka. Työeläkemaksua voitaisiin periä vain samaan rajaan saakka. Suurituloiset siis käytännössä vapautettaisiin eläkemaksuista tuon rajan ylittävältä palkkansa osalta.

Eläkemaksuja olisi siinä tilanteessa nostettava, jotta eläkkeellä olevien eläkkeet saataisiin maksetuksi. Eläkekatto ei nimittäin leikkaisi pienemmäksi jo eläkkeelle jääneiden työeläkkeitä. Niitä suojaa perustuslakiin kirjattu omaisuuden suoja, joka koskee kaikkia työeläkkeitä. Myös suuria.

Eläkekatto voisi vaikuttaa eläkkeiden tasoon vasta voimaantulohetkestään eteenpäin. Tästä seuraa, että suuria eläkkeitä jouduttaisiin maksamaan niitä ansainneille eläkekaton määräämisen jälkeenkin vielä ehkä pari vuosikymmentä. Samaan aikaan eläkejärjestelmän tulot eli kerättävä eläkemaksupotti kutistuisi. Väliä jouduttaisiin kuromaan umpeen nostamalla eläkemaksuja.

–  Jos suurituloiset eivät enää maksaisi eläkemaksuja koko palkastaan, muut maksaisivat myös parhaillaan maksussa olevat suuret työeläkkeet. Se olisi epäoikeudenmukaista pieni- ja keskituloisia kohtaan, Jääskeläinen kiteyttää.

Kaikille samalla mitalla

Suomalaisen työeläkejärjestelmän vahvuus on se, että jokaisesta työsuhteessa ansaitusta eurosta karttuu eläkettä kaikille samoilla säännöillä. Silloin kaikkien kannalta on järkevää pitää järjestelmä toimivana. Myös heidän, joilla olisi mahdollisuus järjestää eläkeajan toimeentulonsa toisella tavalla.

Eläkekattoa perustellaan monesti tulonjaon tasaamisella. Se ei kuitenkaan poistaisi korkeita eläkkeitä.

– Niissä maissa, joissa on eläkekatto, paremmin toimeentulevat ja vahvemmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset ovat puhkaisseet katon omilla lisäeläkkeillään. Ne ovat joko yksilökohtaisia tai työnantajien ostamia, kollektiivisia vakuutuksia. Siitä seuraa eriarvoisuutta. Kaikki ammattiryhmät eivät kuitenkaan ole sellaisessa asemassa, että ne pystyisivät saamaan vakuutusta itselleen, Jääskeläinen kuvaa.

Suomessa voi vaihtaa työpaikkaa ja ammattia menettämättä eläke-etuja. Monessa eläkekattomaassa lisäeläkkeet on sidottu ammattialaan. Se pistää laskemaan tarkkaan, kannattaako ammattia vaihtaa varsinkaan myöhemmällä iällä.

Suomessa vähän korkeita eläkkeitä

Suomessa korkeita eläkkeitä on vähän, pieniä paljon. Tällä hetkellä eläkkeelle jäävien keskieläke on yli 1750 euroa kuukaudessa. Kaikkien eläkkeellä olevien keskimääräinen lakisääteinen eläke on noin 1500–1600 euroa. Ero johtuu siitä, että työuran aikana keskimäärin tienattu tulotaso on kasvanut sukupolvi sukupolvelta. Tänään eläkkeelle jäävä saa hieman enemmän eläkettä kuin viime kuussa eläköitynyt.

Puolella eläkeläisistä eläke jää noin tuhanteen euroon kuukaudessa. Tämä ryhmä on suuri, sillä eläkkeellä on yhteensä 1,5 miljoonaa ihmistä. Sen sijaan tulojanan toisessa päässä väkeä on vähän. Yli 4000 euron eläkettä sai vuoden 2012 lopussa 1,6 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Yli 3000 euron eläkettä sai 4,5 prosenttia eläkeläisistä.

Jos eläkekatosta tehtäisiin sellainen, että se kohdistuisi esimerkiksi parhaiten ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen, rajaksi tulisi noin 1700 euroa. Se olisi jo alle vuonna 2013 eläkkeelle jääneiden keskimääräisen eläkkeen.

Ei tasoittaisi tuloeroja

Jääskeläinen pitää keskustelua eläkekatosta osoituksena siitä, että ihmisten mielestä tuloerot eivät saa kasvaa yhteiskunnassa liikaa.

– Jos yhteiskunnassa halutaan tasata tuloeroja, eläkekatto on huono keino sen saavuttamiseksi. Se aiheuttaa juuri päinvastaisia ilmiöitä. Eläkekatto ei paranna heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Sen sijaan se voi heikentää sitä erityisesti työssäoloaikana eläkemaksujen nousun kautta.

Teksti: Riitta Gullman

 

 

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.10.2017

Syyskuun alusta voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus ehkäisee työn teettämistä ulkomaalaisella työvoimalla ja epäreiluilla työehdoilla.

Artikkelit 11.10.2017

Palkansaajat ja työantajat odottavat, että Euroopan unioni vaikuttaisi entistä enemmän talouteen ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Artikkelit 22.9.2017

Okmetic valmistaa piikiekkoja, mihin ei ole Suomessa suoraan vastaavaa koulutusta. Siksi yritys kouluttaa työntekijänsä itse.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

6/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 44.