Miltä tekniikan korkeakoulutus näyttää vuonna 2020? Tätä on pohdittu tekniikan korkeakoulutuksen keskeisten sidosryhmien muodostamassa yhteistyöryhmässä parin vuoden ajan. Työ on nyt valmistunut ja toimenpide-ehdotukset esitetty julkisuuteen.
Harward Business Reviewin mukaan Suomi on innovaatioympäristönä maailman toiseksi ”kuumin” paikka. Nyt se halutaan maailman parhaaksi. Edellytyksenä on korkealaatuinen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus.
Työryhmän mukaan resurssit, rahoitus ja yksiköt on määriteltävä, myös laadullisiin tekijöihin on tartuttava. Koulutukselle asetettu kestävän kehityksen tavoite edellyttää poikkitieteellisyyttä.
Kun vielä elinkeinoelämäyhteyksiin saadaan tiiviyttä ja koulutusohjelmat sekä täydennyskoulutus vastaamaan nopeasti muuttuvia osaamistarpeita, maailman paras insinööriosaaminen alkaa hahmottua.
– Kahden vuoden mittava työ on tuottanut merkittävän tuloksen, joskin vasta puolimatkassa ollaan, toteaa yhteistyöryhmän jäsen, johtaja Hannu Saarikangas Uudesta Insinööriliitosta.
Nyt julkistettu Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen profiilikartta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen koulutuksen nykytilanteen, eri tekniikan alojen korkeakoulutuksen volyymijaon Suomessa ja kuvauksen eri korkeakoulujen profiileista tällä hetkellä.
– Tätä arvokasta tietoa tulisi nyt kiireesti käyttää hyväksi mm. opetusministeriön ensi vuodelle kaavaillussa korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen jatkotyössä, Saarikangas jatkaa.
Hänen mielestään yhteistyöryhmässä muotoutunut näkemys toimivasta kampuksesta on erittäin käyttökelpoinen työkalu, kun korkeakoulut miettivät tulevaisuuden toimintansa resursointia ja kehitystä.
– Koulutuksen laadun kannalta on olennaista, että tarjontaa on riittävästi. Sen takaamiseksi on välttämätöntä, että kampukset ovat riittävän suuria ja niillä on tarpeelliset voimavarat ja mahdollisuudet tarjota erilaisia palveluja opiskelijoille, Saarikangas tiivistää.
Laatu on ”pihvi”
Yhteistyöryhmässä oli laaja edustus ammattikorkeakouluista. Niiden edustajat painottavat uusia pedagogisia lähestymistapoja laadun parantamiseksi, jo ennestään vilkkaiden työelämäyhteyksien kehittämistä sekä toimipisteiden omaehtoisten yhteenliittymien suosimista. Kestävän kehityksen haasteet tulee viedä läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden yhteydessä.
Johtaja Seija Ristimäki Metropolia ammattikorkeakoulusta painottaa laadun merkitystä.
Laatu insinöörikoulutuksessa merkitsee hyviä oppimistuloksia ja työelämävalmiuksiltaan hyvien insinöörien tuottamista elinkeinoelämän palvelukseen. Tässä on koko koulutuksen ”pihvi”.
Se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kuten vetovoimaan, insinööriyden arvostukseen, työllistyvyyteen, opettamisen ja opettajan työn arvostukseen. Laatua on kehitettävä systemaattisesti opettajan ammatillinen ja pedagogisen osaamisen, opetusmenetelmien sekä palautejärjestelmien osalta.
Ristimäen mukaan vaaditaan uusia, raikkaita pedagogia lähestymistapoja, kuten CDIO-pedagogiikkaa, jota Metropolia ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköissä ollaan ajamassa sisään. Keskeinen elementti siinä on opittujen asioiden soveltaminen käytännön projekteissa eri vaiheissa opintoja. Pedagogisen kehittämisen on oltava jatkuva prosessi oppilaitoksissa.
– Usein on niin, että se mitä mitataan, sitä myös saadaan. Näin ollen on hyvä asia, että laatua esitetään yhdeksi arvioinnin ja rahoituksen kriteeriksi.
Turun ammattikorkeakoulun vararehtorin Olli Mertasen mielestä laatua on jo opetuksessa paljon, mutta sitä pitää vielä hilata ylöspäin.
– Ammattikorkeakoulut ovat jopa yliopistoja pitemmällä tavoitteiden asettelussa. Laatu on kuitenkin epätasaista. Silti erittäin hyviä tuloksia saadaan aikaan monessa ammattikorkeakoulussa.
Esimerkkinä Mertanen mainitsee kansainvälisen yhteistyön. Sen avulla Turussa on nostettu opetuksen tasoa. CDIO:ta käyttämällä voidaan systemaattisesti parantaa insinöörikoulutuksen tasoa.
Oulun ammattikorkeakoulun yksikönjohtajan Risto Kimarin mukaan laadun kehittäminen on pitkäjänteistä yhteistoimintaa. Sen puitteissa on kehitettävä kaikkia koulutustoiminnan osia. Tähän työhön tarvitaan myös opiskelijoiden taholta reipasta kehitysotetta ja motivaatiota.
Vararehtori Matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta näkee laatuun panostamisen nousujohteisena.
Pedagogiset kyvyt ovat ensiarvoisen tärkeitä. Uudet tavat opettaa kuten verkko- opetus saavat aikaan ajasta ja paikasta riippumatonta vuoropuhelua, mikä lisää tyytyväisyyttä opetukseen.
Lähdeniemi ei malta olla mainostamatta osaamisintensiivistä yrittäjyyttä, jonka kautta Satakunnan ammattikorkeakoululla on mahdollisuus tarjota koulutukseen korkeaa laatua.
Työelämäyhteyksiin järjestelmällisyyttä
Ristimäki ei jaa käsitystä siitä, että työelämäyhteydet olisivat huonosti hoidettuja. Päinvastoin, ainakin Metropolia ammattikorkeakoulun yhteys työelämään on jo nyt vilkasta ja säännöllistä. Hyvä konsti yhteyksien edelleen kehittämiseksi on opetustyön kytkeminen käytännön hankkeiden kautta työelämäyhteistyöhön.
Mertanen on samaa mieltä: työelämäyhteydet toimivat paremmin kuin tiedetään. Useasti ne ovat yksittäisten ihmisten hoitamia projekteja ja kenties huonosti raportoituja. Joitakin mittareita olisi siis hyvä saada aikaan.
Kimarin mielestä yrityksiä on lähestyttävä entistä rohkeammin. Etujärjestöjen tuki on tärkeä, jotta yritysten motivaatio säilyisi suhdannetilanteista riippumatta. Opetushenkilöstön vierailut yrityksissä ovat avainasemassa.
Lähdeniemi korostaa strategialähtöisyyden ja sopimuspohjaisuuden merkitystä työelämäsuhteissa.
– Yritysten kanssa tehdyt kumppanuussopimukset tuovat sekä monialaisuutta että systemaattisuutta niin opiskelijan arkeen kuin koulutuksen kehittämiseenkin.
Arvot ja asenteet mukaan opetukseen
Ristimäen mukaan on tärkeätä, että opetuksessa pidetään mukana tekniikan käyttöön liittyvät arvot. Yleisesti lähtökohtana on ollut, että arvot tulevat läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden yhteydessä. Myös erillistä opetusta kannattaa harkita. Aihe sopisi hyvin mm. opiskelijoidenorientoiviin opintoihin.
Metropoliassa jaettiin keväällä kaikille insinööriopiskelijoille lehdykkä insinöörin eettisistä periaatteista keskustelun käynnistämiseksi siitä, miten asia opetukseen nivelletään.
Kimarin mielestä arvot ja asenteet ovat aina kuuluneet opetukseen. Niihin voidaan yrittää vaikuttaa myönteisellä tavalla asiallisella keskustelulla ja pitkäjänteisellä työllä. Omaleimaisuus ja itsenäinen ajattelu on luonnollisesti sallittava.
– Tämä on eräs niistä asioista, jotka tekevät koulutusorganisaation johtamisen mielenkiintoiseksi, Kimari sanoo.
Lähdeniemi kiinnittäisi huomiota myös opetushenkilökunnan kouluttamiseen. Minkälaista valmennusta he tarvitsevat, ja miten se toteutetaan?
Yksiköiden määrää pudotettava
Kansallista strategiaa työstänyt työryhmä esittää yhtenä tavoitteena sen, että tekniikan yksiköiden määrää on vähennettävä niin, että ammattikorkeakouluja olisi noin 12, yliopistoja noin 5 ja niiden yhteenliittymiä 3–5.
Ristimäen mukaan ammattikorkeakouluilla on tärkeä alueellinen tehtävä.
– Omaehtoiset yhteenliittymät on varmaan tie, jolla päästään parhaisiin tuloksiin, hän toteaa.
Myös Mertanen uskoo synergiaan ja siihen, että opiskelijat löytävät tiensä hyvin toimiviin yksiköihin. Turun ammattikorkeakoulu etsii yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä toimintoja.
– Yhdentyminen on voimakas sana, mutta työnjakoa on mahdollista kehittää.
Kimarin mielestä yksikköjen määrän vähentäminen on sangen haasteellinen aluepoliittinen kysymys. Mutta keskustelu ohjaa tekniikan kouluttajia erikoistumaan samalla, kun heidät saatetaan tarkastelemaan kriittisesti oman alueensa koulutustarvetta.
Lähdeniemi kannattaa luonnollisia rakenteellisia konsortioita, kuten jo eri puolilla maata on toteutettukin.
– Vahvalla tahtotilalla ja tarveharkinnalla tehdään valintoja. Mutta todellinen tilaus täytyy olla olemassa.
Teksti Ilona Mäenpää
Kuvat Olli Häkämies
