Viimeisen vuoden aikana kemian alalla on käyty yli kolmet kymmenet yhteistoimintaneuvottelut. Edelleen alalla on neuvotteluja kesken ja uusia aloitetaan.
Kemianteollisuus työllistää noin 35 000 henkilöä, joista ylempiä toimihenkilöitä on noin 7 500. Koko väestä on viime vuoden maaliskuun jälkeen yt-neuvottelujen kohteena joka seitsemäs.
Jo ennen kuin lamasta oli tietoakaan,monet isot yritykset aloittivat yt-neuvottelut. Viimeisen vuoden aikana neuvottelujen alussa irtisanomisuhan alla on ollut noin 2 500 työntekijää, toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Lomautusuhan alaisia on ollut noin 2 700.
Muun muassa Orion irtisanoi tutkimus- ja tuotekehitysväkeään noususuhdanteessa. Kemiran syy neuvotteluille oli tutkimus- ja tuotekehitystoimintojen siirtäminen Oulusta ja Vaasasta Espooseen. Osa väestä kuitenkin irtisanottiin.
Daniscon neuvottelujen tarkoituksena yhtiön mukaan oli kannattavuuden parantaminen. Myös Tikkurila aloitti neuvottelut alkuvuodesta, jolloin taantuma vaikutti jo tilanteeseen.
– Useat isot yritykset eivät olleet tappiollisia, vaan ne halusivat pelkkiä kustannussäästöjä,UIL:n asiamies Olli Pulkkinen painottaa.
Sen sijaan osa pienemmistä yrityksistä on ollut kannattavuutensa rajamailla ja taiteillut selviämisen kanssa. Ainoastaan yksi yritys ajautui konkurssiin.
Pulkkinen kertoo, että edellisen laman aikana kemian alalla ei juuri ketään irtisanottu tai lomautettu. Hänellä on pitkä kokemus kemiassa työskentelevistä ylemmistä toimihenkilöistä, sillä hän on ollut alusta kemian taustaryhmässä. YTN-läinen kemian taustaryhmä perustettiin vuonna 1996.
Kuvateksti: Kemian teollisuuden konserneissa ri toimipaikoissa on satettu tarjota yt-neuvotteluisas henkilöstölle erilaisia tukipaketteja: yhtä siellä ja toista täällä, hämmästelee asiamies Olli Pulkkinen.
Yt-menettely merkitsee saneeraamista
Yhteistoimintaneuvottelulakia uudistettiin pari vuotta sitten. Tarkoituksena oli saada neuvotteluja enemmän yhteistoiminnalliseksi eikä niinkään menettelyksi ennen saneerauksia. Pulkkisen mukaan yt-neuvottelut on toiminut kemian alalla erittäin huonosti. Niitä on käytetty puhtaasti irtisanomisiin.
Vaikka paikoitellen on ollut nähtävissä aitoa neuvotteluhalua, niin edelleen henkilöstön edustajilla on ollut vaikeuksia tiedonsaannissa. Neuvottelijat ovat joutuneet käyttämään voimakkaitakin painostuskeinoja, jotta tietoa on herunut neuvottelupöytään. Neuvottelut eivät voi kuitenkaan edetä tai edes alkaa ilman riittävää tietoa.
Koska yt-menettely on ollut harvinaista kemian alalla, asiamiehet ovat joutuneet tukemaan kokemattomia luottoja kädestä pitäen. Henkilöstöryhmät ovat tehneet yhteistyötä keskenään ja Pulkkinen kannustaakin yhteistoimintaan.
Yhteistyö on auttanut, kun on esimerkiksi tarvittu järeätä painostusta ja uhattu hakea tukea EU-tasolta.
Ongelmatilanteita on ollut myös yrityksessä, missä johto on ulkomaalainen ja heidän neuvottelijansa oli suomalainen asianajaja. Juristi joutui toimimaan sekä asiantuntijana että tulkkina.
Ylin johto säästöjen vaatijana
Pulkkinen aprikoi, ovatko paikallisjohtaja pakkotilanteessa, missä ylin johto vaatii säästöjä ja ainoana ratkaisuna he näkevät irtisanomiset tai lomautukset. Henkilöstöllä on ollut monin paikoin rakentavia vähennysehdotuksia ja oikeita säästötoimenpiteitä, mutta niitä ei haluta toteuttaa tai edes kuunnella.
– Useasti halutaan vaan porukkaa pellolle, Olli Pulkkinen kärjistää. Kemian teollisuudessa on neuvoteltu lukuisista tukipaketeista. Niillä yrityksillä, joissa ei ole heikko taloustilanne, on varaa maksaakin.
– Osalla ei ole työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana tai on neuvoteltu korkeampi palkka, jos joutuu tekemään loppuun asti töitä, Pulkkinen kuvailee.
Tarjolla on ollut esimerkiksi muuttoavustusta. Käteen on voinut saada isomman könttäsumman.
Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen
