Pohjois-Suomessa valtion virkamiehet eivät ole kokeneet samanlaista epävarmuutta tai pelkoa paikkakunnan vaihdoksista kuin eteläisessä Suomessa ALKU-hankkeen valmisteluissa. Pohjoisessa ei ole odotettavissa merkittäviä henkilöstösiirtoja kuten monissa muissa lääneissä.
Valtion aluehallinnon uudistamishanke ALKU käynnistettiin kesällä 2007. Hankkeen tavoitteena on muun muassa selkeyttää aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Hanke koskettaa noin 6 000 aluehallinnon virkamiehen tehtäviä.
– Meillä ei muutu paljon, joten ALKU-hankkeen valmistelut ovat siten olleet helppoja, sanoo jukolainen pääluottamusmies Ari Hoppania Oulun lääninhallituksesta.
Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla työpaikat säilyvät suunnilleen samoilla paikkakunnilla kuin aiemminkin. Etelässä, isommissa lääneissä virkamiesten työpaikat saattavat siirtyä isoina kokonaisuuksina eri kaupunkeihin.
Uudistuksessa lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot lakkautetaan. Niiden tehtävät organisoidaan kahteen uuteen viranomaiseen aluehallintovirastoon (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY).
Aluehallintovirastoja perustetaan kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15. Ne aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa.
Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat aiemmin syksyllä, että aluehallintouudistuksen aloitusta on lykättävä. – Meidän näkökulmastamme lykkäyksellä ei voiteta mitään, kunhan kaikki järjestelmät toimivat vuoden alusta, Hoppania sanoo.
Hän arvioi, että etelän isoissa lääneissä on paljon enemmän avoimia ja riitaisia asioita.
AVI ja ELY ovat uudet työpaikat
Hanke on loppusuoralla ja myös Oulussa on selvillä, kuka menee ELYyn ja kuka AVIin. Lääninhallituksen liikenneosasto siirtyy ELYyn, heidän joukossaan liikennesuunnittelija Hoppania.
ELYssä yksi kolmesta vastuualueesta on liikenne ja infra. Käytännössä siihen siirtyvät lääninhallituksen liikenneosasto ja tiehallinto. Valmistelevassa suunnittelussa tehtävät yhdistetään ja nyt viilaillaan, mitkä ovat tehtävien jaot uudessa organisaatiossa.
Kuten koko maassa, ongelmana on päälliköiden myöhäinen nimittäminen: se tapahtuu vasta joulukuussa. Vaikka virastot on perustettu ja henkilöstö siirtyy niihin, kunnolla toiminta käynnistyy, kun sisäisen organisaation määrittelevä päällikkö saa työnsä aloitettua.
Nykyisiin tehtäviin liittyvien rekistereiden ja tietoliikenneyhteyksien valmistelu on jo pitkällä. Sen sijaan määräaikaisista osa on huonossa asemassa. Valtion tehtävissä on paljon määräaikaisia. He siirtyvät palvelussuhteensa keston ajaksi.
– Meilläkin on ollut käytäntönä, että määräaikaisuuksia on jatkettu kerta toisensa perään. Loppuvuoden aikana niitä tarkastellaan.
Hoppanian mukaan joukossa on pari selvää tapausta: tehtävät on vakinaistettava. Muutamalla työsuhde katkeaa vuoden vaihteessa ja heidän tilanne on vielä avoin.
– Heillä on kuitenkin töitä ja tehtäviä. Jos työt eivät mihinkään häviä, niin on perusteltua jatkaa eikä käyttää tilannetta hyväksi, jotta väkeä saataisiin vähennettyä.
Pari kuukautta ennen H-hetkeä Hoppania sanoo, että aika tuntuu lyhyeltä.
– On vielä niin paljon epäselviä ja avoimia asioita. Silti vuodenvaihteessa aloittamisesta pidetään edelleen kiinni.
Uudesta palkkausjärjestelmästä nykyistä selkeämpi
Keskeneräisiä asioita ovat edelleen muun muassa palkkaus- ja luottamusmiesjärjestelmät sekä valtion tuottavuusohjelman väenvähennysvaatimukset. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että uusi palkkausjärjestelmä olisi käytössä alkuvuodesta. Vuoden vaihteessa henkilöstö siirtyy euromääräisillä palkoilla uuteen virastoon. Valtakunnalliset työryhmät pohtivat ratkaisuja virastojen erilaisiin palkkausjärjestelmiin.
– Palkkausjärjestelmän muutos on niin iso asia, että siinä menee varmasti vuosi, Hoppania arvelee.
Hän kuitenkin toivoo, että palkkausasia saadaan nopeasti kuntoon.
– Nykyisin palkkataso vaihtelee virastoittain. On sietämätön tilanne, jos ihmiset hoitavat samassa virastossa samanarvoisia tehtäviä eri palkalla.
Järjestöt valmistelevat uutta luottamusmiesjärjestelmää. Hoppanian mukaan entiset luottamusmiehet jatkavat niin kauan, kunnes luodaan uusi järjestelmä. Tiedon kulku on silti varma, sillä eri virastojen jukolaiset luottamusmiehet ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden verran ja välittäneet tietoja virastojen välillä.
Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää lähes viidennes henkilöstöstä vuoteen 2015 mennessä. Yhtenä Hoppanian keskeisistä huolista on kovat vähentämistavoitteet Oulun seudulla.
– Etelän isoissa lääneissä liikenneosastotehtävissä on suhteessa enemmän väkeä kuin meillä. Pitää katsoa, että vähennykset tehdään alueellisesti niin, että tehtävät pystytään kuitenkin hoitamaan.
Toiminnallisesti järkevä yhteenliittymä
Oulussa tiehallinnossa on noin 60 henkilöä ja lääninhallituksen liikenneosastolla kahdeksan. Päällekkäisiä töitä tiehallinnon ja lääninhallituksen kesken on esimerkiksi liikenneturvallisuuteen liittyvissä töissä. Roolit ovat kuitenkin erilaisia ja toisiaan täydentäviä.
– Kun kunnassa pidetään liikenneturvallisuuteen liittyvä kokous, mukana ovat olleet sekä tiehallinnon että lääninhallituksen liikenneosaston edustaja. Jatkossa osallistuu todennäköisesti yksi viraston edustaja, Hoppania kertoo esimerkin.
Tiehallinnossa ja liikenneosastolla organisaatiot ovat ohuita, joten on hyvä saada niihin vahvistusta. Henkilöstön vähentämiseen ei ole muihin tarvetta. Jo aiemmin Hoppania on ajatellut tehtävien olevan osittain niin lähellä, että molemmat organisaatiot hyötyvät yhteistyöstä.
Insinöörinä Hoppania arvioi, että tekniseen tiehallintoon on helppo mennä. Muun koulutuksen omaavilla voi olla enemmän ennakkoluuloja.
Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Kirsti Laurinolli
