To boldly go…

7.2.2018

Yksi varhaisia heräämisiäni yhteiskunnalliseen edunvalvontaan oli, kun ystäväni pyysi allekirjoitusta adressiin. Siinä vaadittiin Star Trekin palauttamista tv:n ohjelmistoon.

Aiheesta voi päätellä, että elettiin aikaa reilusti ennen ohjelmakirjastoja. Se oli herättävä kokemus, ei tarvitse tyytyä nykytilaan, vaan voi vaatia muutosta yhdistämällä voimansa muiden kanssa.

Sarjan kuuluisa alkulause ”To boldly go where no one has gone before” sopii sekin aiheeseen. Jos nykyinen edunvalvonta ei tyydytä, pitää astua uusille alueille. Tämä on myös työmarkkinajärjestöjen haaste. Kun kuulee syytöksiä siitä, että ammattijärjestöt elävät menneisyydessä, niin otan pari esimerkkiä uudemmista haasteista. Mukana on myös suuntia haasteiden ratkaisuiksi.

Sopimusjärjestelmämme on luonut hyvinvointia ja vakautta jo usealla vuosikymmenellä. Elämällä muutoksessa voidaan huolehtia siitä, että se tekee niin jatkossakin.

Otetaan esimerkiksi alustatyö. Siis työ, jotka jaetaan jonkin digitaalisen alustan kautta tekijöille. Tunnetuin esimerkki lienee taksipalvelu Über. Olemassa on kuitenkin lukuisia alustoja, jotka jakavat työtä niin ruokakuskeille kuin ohjelmoijillekin.

Jotkut pitävät tätä tulevaisuuden työelämän mallina. Työt tarjotaan alustan kautta ja ihmiset sitten yrittäjinä tekevät niitä. Siinä samalla heitetään hyvästit työsuhteiden eduille, kuten irtisanomisajoille, ennustettavalle palkalle, työterveyshuollolle ja niin edelleen. Überin tapauksessa oikeus on parissa maassa todennut, että sille töitä tekevät eivät ole yrittäjiä vaan palkansaajia.

Työmarkkinaedunvalvonnan pitäisi kuitenkin ulottua myös alustatyöhön. Koska minusta on hyvä, että asiat ratkaistaan niiden kesken, joita ne koskevat, en kannata asian sääntelyä lainsäädännöllä. Jos työmarkkinakeskusjärjestöt tosissaan loisivat uutta, ne voisivat solmia uuden keskusjärjestösopimuksen, jolla raamitettaisiin alustatyön ehdot. Toinen tai rinnakkainen vaihtoehto olisi lähteä seuraavilla kierroksilla rakentamaan olemassa oleviin sopimuksiin alustatyötä koskevia sääntöjä.

Toinen esimerkki on tulos- ja bonuspalkkaus. Työehtosopimuksissa sovitaan palkkojen noususta joko liittokorotuksin tai paikallisesti sopien. Monen asiantuntijan palkkapussissa bonukset ja tulospalkkiot ovat kuitenkin merkittävä osa. Näitä koskevaa sopimussääntelyä ei tästä huolimatta ole ollenkaan. Järjestelmät ovat puhtaasti yrityksen päättämiä ja hallinnoimia.

Tulevaisuuden palkkaedunvalvonnan pitäisi pystyä ottamaan huomioon kaikki palkanmuodostuksen erät. Tämä voitaisiin ja tulisi kirjoittaa sisälle työehtosopimuksiin. Toki niin, että yrityskohtaisille malleille olisi paljon tilaa. Samalla paikalliset luottamushenkilöt pitäisi saada osapuoliksi keskustelemaan ja solmimaan sopimuksia palkkiojärjestelmistä. Yhdessä sovittu on taatusti toimivampi, pidetympi ja tuottavuutta nostavampi kuin ylhäältä saneltu järjestelmä.

Uusiinkin haasteisiin vastaaminen edellyttää luottamusta eri osapuolten välillä. Se edellyttää halua rakentaa eikä vain repiä vanhoja rakenteita. Se edellyttää osallistumista ja tukea työpaikoilla sekä työpaikoilta.

Rohkeasti kohti uutta, mihin yksikään työehtosopimus ei ole ennen mennyt.

Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.12.2018

Korkeasti koulutetut kärsivät huonosta sisäilmasta työpaikoilla. Toimistot ovat kuitenkin paremmassa kunnossa kuin kodit.

Artikkelit 10.12.2018

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseksi kannattaa perustaa pitkäaikainen komitea, esittävät professori Tommi Hoikkala ja dosentti Tomi Kiilakoski.

Artikkelit 5.12.2018

Ohjelmistoinsinööri tekee töitä palkansaajana, kehittää vapaa-ajalla yrityksensä palvelua ja yrittää omistaa aikaa myös perheelleen.

Insinööri–näköislehti Arkisto